NÄMÄ OVAT VANHAT SIVUT, EIKÄ NÄITÄ ENÄÄ PÄIVITETÄ. TARKASTA HEVOSEN AJANTASAISTEN SIVUJEN OSOITE VH-PROFIILISTA TAI NYKYISESTÄ HEVOSLISTAUKSESTA.

Fridan Mikkihiiri

• 10/16
  ERJ-III
  76 pts
• 12/16
  KTK-III
  64 pts

Fridan Mikkihiiri, Hiirulainen tai oikeastaan vain Hiiri on oikein sutjakka poniori. Se ei rakasta mitään muuta enempää kuin haaremiaan, johon arviolta kaikki shetlanninponitammamme kuulumat – se kulkee ylpeänä lauman edessä joka tapauksessa. Niin ruokakasalle kuin jonkun viheltäessä poneja laitumen porttien suuntaan sisään hakua helpottamaan.

Hoitaessa Hiiri saattaa heittäytyä kovikseksi, mutta vain jos lähistöllä on tammoja. Tai oreja. Ruunat se ignooraa taitavasti, eihän niistä alakaulaisista ja pallittomista vetelyksistä ole mihinkään, ainakaan haastamaan Suurta Ja Mahtavaa Hiirulaista. Kaikki hoitotoimenpiteet se antaa tehdä siitä huolimatta, kunhan ne eivät ole orin kannalta nöyryyttäviä. Jos ori kokee kohtelunsa nöyryyttäväksi, saat tuntea takuuvarmasti sen pienet kaviot tai terävät hampaat takamuksessasi.

Aivan pienten lasten kanssa Hiiri on kuitenkin valmis unohtamaan isottelunsa, ja antaa lapsen tehdä sille jopa ne nöyryyttävät hoitotoimenpiteet. Ei ole väliä, onko paikalla aikuinen lapsen kanssa. Kunhan yksikään kymmentä ikävuotta vanhempi ei tule koskemaan siihen, on se oikea kullanmussukka. Suurimmaksi osin ainakin – lastenkin kanssa se säilyttää osan siitä perishetlantilaisesta egosta, joka ei ole mahtunut pienen ponin sisään vaan leijailee sen ympärillä.

Satula selässä ori on tapaus. Joskus aivan helppo sellainen, joskus todellinen peri-itsepäisen shetlanninponin ja machoilijaorin toivoton yhdistelmä. Se ei kuitenkaan pudota ketään selästään, sen machoilu rajoittuu lähinnä siihen useaan kertaa jo tässäkin toitotettuun The True Shettisniskotteluun, -egoiluun, tai miksikä sitä haluaakaan kutsua. Ratsastajalta vaaditaan päättäväisyyttä ja vahvoja pohkeita, Hiiri osaa heittäytyä todella kovakylkiseksi niin päättäessään. Raippakaan ei ole kovin huono keksintö, ori ei ole tunnettu eteenpäinpyrkivyydestään. Hyvällä päällä ollessaan Hiiri kuitenkin suorittaa Helpon B:n asiat kelvollisesti, oikeastaan hyvin. Siltä löytyy kivasti liikettä, eikä se kanna itseään mitenkään huonosti shetlanninponiksi.

Esteillä ori ei osoita olevansa erityisen innostunut, mutta se on varma hyppääjä. Se ei kiellä koskaan, vaan pudottaa ennemmin puomit ja kaataa esteen, kuin kieltää. Hyvillä pohkeilla siihen voi kuitenkin saada oikein kivasti vauhtia, eikä sen tekniikkakaan ole pöllömpi. Hiiri on jaloistaan huolellinen, sen hypyssä on kaunis kaari, eikä myöskään sen ponnistusta voi moittia.

i. Jeremia Crow she, 97cm, rn, KRJ-I ERJ-II Ch SHLA-I YLA2 KTK-III	ii. Cecam Rebellion she, 101cm	iii. Skarnabasse DK she, 98cm, m, Ch
		iie. Points Gabriella she, 103cm
	ie. Remukylän Clara she, 98cm, m, VIR MVA Ch, KTK-II SHLA-I YLA3	iei. Drunken Snufkin she
		iee. Geertie van Birkenhof she, 98cm, cre
e. Varjomäen Mirella she, 101cm, m, KRJ-I KTK-II Ch	ei. Icaros Crow she, 102cm, tprn	eii. Ivrig v. Backen she, 94cm, rtpäis, VIR MVA Ch YLA2 KTK-I SHLA-I
		eie. Chrdonnay SWE she, 104cm, trn, KRJ-I KTK-II
	ee. Härdellin Minea she, 102cm, m, VIR MVA Ch KTK-III SHLA-I	eei. Criostal Phort Láirge she, 101cm, km, VIR MVA Ch KTK-II
		eee. Punkbitch OMG she, 103cm

01.02.2015 she-o Mickey ABG
00.00.0000 rotu-skp Nimi

Ominaisuuspisteet
ERJ p (vt )	KRJ p (vt )
KERJ p (vt )	VVJ p (vt )

29.09.2016 estevalmennus (kirjoittanut omistaja)
”Ja pohjetta!” huusin hieman liian hitaassa tahdissa etenevälle ratsukolle. Lilli, vasta 10-vuotias paikallinen tyttö oli täysin pihkassa Hiireen, ja olinkin lupautunut pitämään hänelle estevalmennuksen. Esteet eivät olleet kovin korkeita, mutta Hiiri oli näyttänyt hyvän hyppytekniikkansa jo alussa. Minun ei tarvitsisi miettiä sitä, pudottaisiko poni ratsastajansa, saatoin keskittyä siihen, kuinka Lilli ratsasti poniherraa, joka oli harvinaista lapsia valmentaessa.

17-vuotias monitaituriponi oli kuitenkin osoittautunut jo nuorena luottamuksen arvoiseksi esteillä, eikä luottamus ollut haihtunut vuosien varrella. ”Vaihda laukkapohkeet esteen päällä, Hiiri saa paremman lähestymisen ja sitä kautta paremman hypyn laukan ollessa oikea”, ohjeistin. Laukkapohkeissa olisi petrattavaa – talvikarvan kasvattamisen aloittanut shetlanninponi saattoi heittäytyä varsin kovakylkiseksi niin halutessaan. ”Te menette nyt turhan hiljaa. Menkää niin kovaa, että teillä suhisee korvissa!” yritin kannustaa pienen ponin ratsastajaa. Vertauskuvani saattoivat ontua, mutta lapsia oli huomattavasti helpompi opettaa niiden kautta. Nyt Hiiri oli yhä niin pienitempoisessa ja tahdiltaan heikossa laukassa, että väärä laukka ei juuri haitannut – jos Lilli kerran pääsisi edes kertaalleen tarpeeksi kovassa laukassa esteelle ja laukka jäisi vaihtamatta, saisi hän huomata, miten oikeassa laukassa oli helpompi suorittaa tehtävä.

Toiveeni toteutuikin pian. Pienen tytön tasapainokin pääsi horjahtamaan hieman, mutta onneksi hän ei pudonnut. Huomattuaan, miten oikealla laukalla oli merkitystä, tuntui tyttö ottavan laukanvaihtokehotukseni enemmän tosissaan, yrityksessäkin oli nyt paljon enemmän puhtia kuin aiemmin. Tyttö oikein paukautti pohkeensa kiinni poniinsa esteen päällä, saaden Hiiren vaihtamaan lähes säikähdyksen vuoksi laukkansa. Muutaman onnistuneen kerran jälkeen Lilli sai aloittaa ohjatut loppuverryttelyt. Loppukäynneiksi lähdin hänen kanssaan kiertämään pienen maastolenkin, jonka aikana annoin hänelle palautteen valmennuksesta niin 10-vuotiaan kielellä kun pystyin.