Tämä hevonen on kuollut.

Tämä hevonen on kuollut.

Cheyenne F

• 09/15
  KTK-II
  76 pts
• 03/17
  ERJ-I
  108 pts

Cheyenne F, tuttaville Enni, on läpeensä kiltti, lempeäluontoinen tamma. Lupsakan, ”kaikki käy” –tyylisen luonteensa vuoksi raudikko on hevonen siitä simppeleimmästä päästä käsitellä, eikä perusratsastukseenkaan mitään ammattilaista tarvita. Aloittelijakin voi opetella hevostelun saloja Ennin kanssa. Hevosesta löytyy kuitenkin sen verran ruutia ja kisapäätä, että kunnon työnteko esteradalla vaatii vähän osaavamman, hyvätasapainoisen ja pehmeäkätisen kuskin.

Kaikki hoitotoimenpiteet, myös ne, joista tamma ei erityisemmin välitä, sujuvat rutiinilla. Klippaus sekä korva- ja vuohiskarvojen leikkaus ovat asioita, joista puoliverineiti ei välitä laisinkaan (mikä johtuu klippauskoneesta ja saksista lähtevästä äänestä), mutta ne Enni kohtaa puristamalla silmänsä kiinni. Muuten kaikki sujuu vaivatta, oli kyse sitten pesemisestä, madotuksesta, raspaamisesta tai mistä tahansa muusta arkisesta tai vähän erikoisemmasta toimenpiteestä. Tamma on yksi tallityttöjen suosikeista hyvän käsiteltävyytensä sekä seurallisuutensa vuoksi, ja niin kengittäjä kuin eläinlääkäri muistavat kehua raudikon fiksua, rauhallista käytöstä. Talutettaessa Enni kulkee nätisti ihmisen tahdissa yrittämättäkään ohi. Keväisin, kun ruoho alkaa vihertää ensi kertaa, tamma saattaa hidastella jäädäkseen eväsretkelle. Maiskautuksella huomautus kuitenkin riittää, että Enni hautaa matkaeväshaaveensa ja jatkaa kävelyä. Lastaus, kuljetus ja purkaminen sujuvat rutiinilla, tamma menee koppiin yhtä lunkina kuin menisi karsinaansa. Enni ei välitä tuon taivaallista, vaikka sen matkaseuralainen stressaisi, korkeintaan se luimii vieruskaverilleen, jos toinen koettaa näykkiä Enniä.

Perusratsastuksessa ja koulutyöskentelyssä Enni toimii kenellä tahansa. Luonnollisesti parasta liikettä hevosesta saa irti vain, kun tietää mitä tekee, mutta nöyränä ja palvelevana persoonana Enni yrittää parhaansa myös osaamattomamman ratsastajan alla. Vaativaan B:hen saakka koulutettu raudikko liikkuu kevyin, elastisin liikkein, ja etenkin laukka on ylöspäinsuuntautunutta. Jos Enniltä ei vaadi mitään, se köpöttelee helposti pää matalalla pitkänä makkarana, mutta jos yhtään osaa pyytää ryhtiä ja takaosaa mukaan liikkeeseen raudikko kulkee oikein näppärästi. Pohkeenväistö on ainoa liike, joka tuntuu inhottavan hevosta, ja sitä tehdessä ratsastaja saakin olla tarkkana, ettei hevonen vain juokse liikkeen läpi. Kun estekorkeus pysyy noin metrin tietämillä, Enni on hyvä opetushevonen aloittelevallekin hyppääjälle tai poneista hevosiin siirtyvälle. Erittäin hyvälaukkaisena, varmana hyppääjänä tamma tuntuu keräävän pikkuratojen sijoitukset kotiin aivan itsekseen, ratsastajan tarvitsee vain ohjata. Yhtään isommille esteille siirryttäessä Enni alkaa hieman kuumua, eikä enää anna ratsastajan vain matkustaa. Puoliveristä pitää ratsastaa ja hypyt suunnitella, sillä enää tamma ei pelasta ratsastajaansa vaan selässä joutuu pohtimaan askelten passaamista ja ponnistuspaikkoja. Isommille esteille Enni tekee kunnon loikkia, ja mikäli ratsastaja heiluu selässä tai jää suuhun kiinni puoliverinen saattaa pukittaa esteen jälkeen. Muuten Enni ei kyllä pukittele ikinä.

Kisoissa tamma on eläväisempi kuin kotona, jännitys humahtaa korvien väliin, kaikki on jännittävää ja hevonen suhtautuu uteliaasti uuteen paikkaan ja uusiin hevosiin. Kotona niin rauhallinen, hiljainen raudikko hirnuu ja hörisee kisapaikoilla älyttömän paljon, kahta kauheammin, kun joku sille vastaa. Enni on kuitenkin simppeli, asiallinen varustaa ja taluttaa, aivan kuten kotonakin, vaikka se käveleekin huomattavasti aktiivisemmin kisapaikoilla kuin kotipihalla. Verryttelyissä ja radalla Enni on samanlainen kuin kotona isompia esteitä hypätessä. Tamman liike lähtee kunnolla takaosasta, se on tarkka ratsastajan avuista ja tekee täsmälleen niin hyvää työtä, kuin selästä osataan pyytää ja vaatia. Jaloistaan tamma on kyllä tarkka joka tilanteessa, Enni harvemmin pudottaa puomeja. Älykkäänä hyppääjänä hevonen ennemmin kieltää kuin loikkaa esteen sekaan, ja lähestymiset pitää tosissaan miettiä – Enni ei pelasta haaveilemaan unohtunutta kuskia, vaikka miten on kiltti ja nöyrä. Kun kuski osaa asiansa, tamma on erittäin yhteistyöhaluinen tehden kaiken siltä pyydetyn yhtä kiltisti kuin sileätreenissä. Kunniakierroksella raudikko saattaa intoutua heittämään ilopukin tai esittelemään, miten pitkä ja näyttävä laukka puoliverisestä voikaan lähteä.

© Susiraja

i. Crocodilehunter fwb, 169cm, m, KTK-II SPL-II ERJ-I YLA2	ii. Habberdashed	iii. Shapeshifter
		iie. Hard Luck Woman
	ie. Death by Insomnia	iei. Cinderella Seems so Easy
		iee. Lumona
e. VIR MVA Ch Jaylyn D trak, 166cm, prn, ERJ-II KTK-II	ei. Tiecho Brin	eii. Rion Trik
		eie. Tempija
	ee. Manoma Dula	eei. Royzed Scy
		eee. Diezella Bais

02.05.2015 fwb-t Allim's Cava
05.06.2015 fwb-t Allim's Chloe
12.08.2015 swb-o Genheit Roar KTK-II

Ominaisuuspisteet
ERJ p (vt )	KRJ p (vt )
KERJ p (vt )	VVJ p (vt )
ERJ - 40 sijoitusta
12.07.2015 - Kutsu - 110cm - 4/30 10.07.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 09.07.2015 - Kutsu - 150cm - 2/30 09.07.2015 - Kutsu - 140cm - 5/30 08.07.2015 - Kutsu - 140cm - 2/30 08.07.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 07.07.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 07.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30 06.07.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 06.07.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 05.07.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 05.07.2015 - Kutsu - 120cm - 3/30 04.07.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 04.07.2015 - Kutsu - 140cm - 3/30 04.07.2015 - Kutsu - 140cm - 1/30 03.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30 03.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30 03.07.2015 - Kutsu - 140cm - 3/30 03.07.2015 - Kutsu - 140cm - 4/30 03.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30	03.07.2015 - Kutsu - 120cm - 3/30 02.07.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 02.07.2015 - Kutsu - 150cm - 5/30 02.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30 02.07.2015 - Kutsu - 100cm - 5/40 02.07.2015 - Kutsu - 100cm - 3/40 01.07.2015 - Kutsu - 150cm - 1/30 01.07.2015 - Kutsu - 140cm - 3/30 01.07.2015 - Kutsu - 120cm - 5/30 30.06.2015 - Kutsu - 140cm - 2/30 29.06.2015 - Kutsu - 100cm - 5/40 29.06.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 28.06.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 27.06.2015 - Kutsu - 100cm - 5/40 27.06.2015 - Kutsu - 100cm - 1/40 27.06.2015 - Kutsu - 150cm - 4/30 26.06.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 26.06.2015 - Kutsu - 150cm - 2/30 25.06.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30 25.06.2015 - Kutsu - 150cm - 3/30
KRJ - 40 sijoitusta
20.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 6/40 20.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 5/40 16.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/40 15.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 5/40 09.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 1/50 08.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 3/50 08.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 2/40 07.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 2/50 06.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 7/50 05.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 5/50 05.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/50 05.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 4/30 05.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 2/40 05.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 3/40 04.07.2015 - Kutsu - Helppo B - 1/33 04.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 4/30 04.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/40 04.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 5/30 03.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/50 03.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 3/30	02.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 5/50 02.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 5/30 02.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 6/40 02.07.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/30 01.07.2015 - Kutsu - Helppo A - 5/50 30.06.2015 - Kutsu - Helppo B - 3/33 30.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 7/50 30.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 4/40 30.06.2015 - Kutsu - Helppo A - 4/40 29.06.2015 - Kutsu - Helppo B - 4/33 29.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 2/50 29.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 3/40 28.06.2015 - Kutsu - Helppo B - 5/33 28.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/40 27.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/30 27.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 1/40 27.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 4/40 27.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 6/40 26.06.2015 - Kutsu - Vaativa B - 6/40 26.06.2015 - Kutsu - Helppo A - 2/50

15.03.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut Afrodite)
Milla sai verrytellä Enniä itsenäisesti. Olin antanut ohjeeksi mennä ravia muutama kierros niin, että Enni saisi olla missä tahansa haluamassaan muodossa. Täksi päiväksi olin suunnitellut pohkeenväistöjä, vaikka olin kuullut, ettei väistöt Ennin lempi puuhia olekkaan. Katselin hetken Millan ja Ennin menoa, kunnes käskin ottaa ohjat paremmin tuntumalle ja ryhtyä hommiin. Aloitimme kokoamaan hevosta ryhdikkääksi, mutta rennoksi. Halusin Ennin kantavan itsensä paremmin, sillä nyt se jäi helposti liikaa kuolaimeen kiinni ja käden varaan. Teimme paljon taivutuksia ja siirtymisiä. Enni alkoi kuuntelemaan hyvin ja pikku hiljaa sitä kaivattua ryhdikkyyttäkin alkoi löytymään hyvin. Teimme myös muutamat nostot ja kokosimme laukkaa myös vähän. Laukka näytti jo alkuun melko mukavalta, eikä meidän kauaa laukkaa tarvinnutkaan työstää. Laukan jälkeen käskin antaa Ennille ihan pitkät ohjat ennen kuin aloittaisimme työstämään pohkeenväistöjä. Väistöt aloitimme tulemalla keskihalkaisijaa pitkin, josta väistö oikealle. Tulimme alkuun käynnissä, emmekä tauon jälkeen heti vaatineet Enniltä syvempää väistöä. Käynnissä väistöt menivät kiltisti, mutta ravissa ilmenikin sitten enemmän ongelmia. Enni alkoi vastustelemaan kunnolla kaikkia apuja ja tuntui juoksevan koko tehtävän läpi. Otimme Enniin uudelleen kontrollin ja teimme väistöt niin, että käänsimme vähän ennen kulmaa ja väistätimme uralle. Kun tämä sujui, teimme väistöt uudelleen keskihalkaisijalta. Teimme väistöjä myös uralta keskihalkaisijalle, molempiin suuntiin. Kokeilimme lopuksi vielä väistöjä laukassa. Emme saaneet Ennistä irti kunnollista syvyyttä väistöaskeleeseen, mutta ainakaan se ei juossut väistöjen läpi, johon olimmekin tyytyväisiä.

30.03.2015 estevalmennus (kirjoittanut Assi)
Päivän toinen valmennettavani oli Milla puoliveriratsullaan Ennillä, joka käveli kentällä kiltinoloisena ja korvat heiluen ympäristön ääniä kuunnellen. Keskustelimme ensin ratsastajan kanssa, mihin tänään kannattaisi keskittyä. Selvisi, että mahdolliset ongelmat esiintyvät usein vasta suuremmilla esteillä, joten päätimme laittaa estekorkeuden tänään ehkä hieman korkeammaksi, kuin useimmiten. Päivän teemaksi otimme korkeat ja kapeat esteet ja niiden hyppäämistekniikan hiomisen, sillä vaikkei kyseisiä esteitä joka radalta löydy, tulee niitä aika ajoin yllätyksenäkin vastaan. Aloitimme lämmittelyjen jälkeen parilla harkkahypyllä, jotta näkisin tamman tyylin. Pienillä esteillä Enni hyppäsi rennon rauhallisesti ja ilman ongelmia, joten suurempiin estekorkeuksiin siirtyminen todella oli tarpeen, jotta saisimme valmennuksesta kaikki irti. Siirryimmekin seuraavaksi vinolle linjalle pystyttämäni kapean pystyn kimppuun. Enni tuntui valpastuvan heti monta astetta, kun edessä oleva este oli vihdoin jopa esteen kokoinen. Vino linja yhdistettynä kapeaan esteeseen, jossa hevosen on vaikea arvioida ponnistuskohtaa tuotti ensin ratsukolle hieman päänvaivaa, sillä helposti Enni ajautui liian lähelle. Milla saikin itse olla todella tarkkana lähestymisestä, jotta hyppy onnistui ilman korjausliikettä tai pudotusta. Vähitellen Ennistä kuitenkin näki, että tamma alkoi hahmottamaan esteen paremmin. Lopputunnista ratsu alkoikin ponnistamaan tavallista voimakkaammin ylös, jolloin kapea pysty ei enää tuottanut samanlaista päänvaivaa. Kaikista parhaimpiin tuloksiin pääsimme aivan lopussa, jolloin otin tehtävää vielä asteen vaikeuttaakseni alapuomin pois: tällöin Enni joutui todella luottamaan ratsastajaansa, että milloin on aika ponnistaa. Onnistuneisiin hyppyihin lopetimme tämän yhden esteen valmennuksen, joka kuitenkin oli todella hyvin onnistunut.

10.04.2015 estevalmennus (kirjoittanut Tarla)
Enni käveli virkeän oloisena kentällä ratsastajansa kanssa, kun kasasin esteitä. Loppujen lopuksi kentältä löytyi muuri, halkaisijalta porttieste ja muurin vastakkaiselta sivulta kahden esteen sarja. Käskin alkaa verryttelemään kevyessä ravissa. Kun tempo ja muutenkin ratsastettavuus alkoi näyttää mallikkaalta, annoin luvan tulla kasaamiani puomeja. Aluksi Enni innostui liiaksikin, jonka takia yksi kolahdus kuului. Tämän jälkeen tamma sai kuitenkin kasattua itsensä ja suorastaan liiteli puomien yli. Ratsukon vaihtaessa suuntaa kannoin toiseen päätyyn "ympyrälle" kavaletin. Pyysin ratsastamaan Ennin sopivassa temmossa sen ja tulemaan sen jälkeen 50 senttimetrin muurin. Kavaletille lähestyminen sujui kauniisti, muurillekkaan ei epäilemistä ollut havaittavissa. Teimme saman toisinpäin, eli ensin muuri ja sitten kavaletti. Tässä kohtaa en paljoa huomauteltavaa huomannut, joten siirryimme ottamaan verkkahyppyjä sarjalle. Esteet olivat 60 sentin korkeudella ja käskin nostamaan laukan sopivan aikaisin, jotta tempo olisi muunneltavissa. Paljoa ei ratsastajan tarvinnut tehdä, kun tamma loikki esteiden ylitse. Otimme pari hyppyä myös portille, johon Enni otti ensin oudon hypyn. Toisella kerralla ei kuitenkaan ollut paljoa huomautettavaa. Nostin kaikki esteet 80 senttiin ja pyysin tulemaan näin: kavaletti, muuri, portti ja lopuksi sarja. Koska rata sujui leikiten, nostin esteet metrin kieppeille. Tällä kertaa jätimme kavaletin pois, jotta lähestyminen muurille olisi paremmin hallittavissa. Ratsastajalle huomautin hänen jaloistaan, jotka tahtoivat lähteä valumaan turhan kauas. Ihan lopuksi nostin esteet 140 sentin tasolle, jolloin ratsastajallekkin jäi enemmän tekemistä. Vaikka tamma kuumui melkoisesti, saatiin tunti yhtä puomin pudotusta vaille upeasti purkkiin.

19.04.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut Lissu T)
Tänään valmennettava ratsu oli Millan raudikko puoliveritamma Enni, joka alkuverryttelyissä puksutteli menemään kuin mikäkin harrastehevonen. Tammaa lähdettiin aktivoimaan monilla suunnanvaihdoilla, temponvaihteluilla, askeleen pidennyksillä ja lyhennyksillä sekä pysähdyksin ja peruutuksin. Milla ratsasti siististi, istunta oli hyvä ja pohje paikoillaan, ainoastaan nyrkit kääntyivät välillä vaakatasoon. Samalla, kun herättelimme Enniä tähän päivään ja työntekoon, vahdimme Millan nyrkkejä. Verryttelyt sujuivat paljon jouhevammin, kun Enni hylkäsi puksuttelun ja innostui toden teolla koulutyöskentelystä. Hevosen askel piteni, liikkeisiin tuli parempi tahti ja irtonaisuus ja tamma kantoi itsensä paremmin, eikä enää kulkenut pitkänä makkarana pää polvissa. Raudikon menoa oli oikein mukava katsella, nyt kun hevosesta irtosi kunnolla liikettä ja tamma teki töitä, eikä vain meinannut.

Ensimmäisenä varsinaisena valmennustehtävänä oli avo- ja sulkutaivutukset kootussa ravissa. Milla valmisteli taivutukset huolellisesti, ja Enni suoritti kummatkin taivutukset molempiin suuntiin kevyesti ja vaivatta. Raudikko kokosi itseään hyvin, takaosa oli kunnolla alla, hevonen käytti kaulaansa ja vatsalihaksiaan kunnolla. Asetus oli selkeä, mutta liioittelematon, Millan nyrkki pysyi nyt pystyssä (hyvä!), pohje oli missä pitikin. Taivutustehtävien jälkeen ratsukko teki muutamia ravin sisäisiä siirtymisiä (keskiravi – koottu ravi – keskiravi ja koottu ravi – lisätty ravi – koottu ravi) pitkin poikin kenttää uraa ja lävistäjiä seuraten. Ennistä irtosi oikein hyvää ravia, kun siltä osasi sitä pyytää, ja kulkiessaan hyvässä ryhdissä kunnon lisättyä ravia puoliverinen oli todella hyvän näköinen. Millan nyrkit meinasivat taas alkaa kaatuilla, mutta ne palasivat pystyyn saman tien, kun asiasta huomautin. Pikku hiljaa Milla alkoi muistaa asian ja palautti nyrkkinsä pystyyn itsekseen heti, kun ne alkoivat kaatua vaakatasoon.

Laukkatehtävät aloitettiin nostamalla koottu laukka kootusta käynnistä. Siitä jatkettiin halkaisijaltaan 8m volttiin (edelleen kootussa laukassa), hetki koottua laukkaa suoralla uralla ja laukanvaihto askeleessa. Koottu laukka nousi hieman hitaasti (napakampi pohje ensi kerralla!), mutta laukka itsessään oli eteenpäinpyrkivää, tahdikasta ja elastista. 8m voltti oli hieman soikea, mutta kuitenkin säännöllinen kuvio, laukanvaihto askeleessa sujui moitteetta. Toisella suorituskerralla Milla paransi niin laukan nostoa kuin ympyrän muotoa, toiseen kierrokseen tehtävät suoritettiin alusta asti moitteetta. Loppuverryttelyjen aikana kävimme valmennusta läpi, annoin vähän kotiläksyjä ja paljon kehuja, olitte todella ansainneet ne.

06.05.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut suba)
Allim'siin saapuessani tallista astelivat iloisen näköinen nuori nainen ja kaunis punarautias tamma. Nainen esitteli itsensä Millaksi ja hevosen nimi oli Enni. Olin ensimmäistä kertaa kyseisellä tallilla valmentamassa, joten seurasin Millaa ja Enniä tallin kentälle. Ratsastaja nousi hevosensa selkään ja aloitti verryttelyn. Verryttelyn aikana Milla kertoi minulle hieman itsestään ratsastajana, Ennistä ratsuna ja heidän yhteisestä historiastaan. Nopeasti minulle valkeni, että Enni oli varsin taitava kouluratsu. Päätimme, että tänään harjoitellaan tammalle vaikeinta ja epämieluisinta tehtävää, eli pohkeenväistöä. Aluksi käynnissä. Millan tehtävänä oli ratsastaa pituushalkaisijalle ja väistättää Enniä takaisin uralle, joka toisella kerralla eri suuntaa. Tamma vastusteli huomattavasti ristiaskelia ja pääsikin hieman kiemurtamaan tehtävän aikana. Millalle annoin selkeitä ohjeita, kuinka pitää tammansa paremmin ohjan ja pohkeen välissä ja neuvoin, että hieman reippaampi käynnin tahti yleensä helpottaa kiemurteluun. Muutaman melko onnistuneen väistön jälkeen oli ravin vuoro. Ravissa väistöt onnistuivat jo alusta asti paljon paremmin, eikä Enni juurikaan enää vastustellut ratsastajansa apuja. Muutamia erimielisyyksiä syntyi kuitenkin, mutta nopeasti Milla sai taas hevosensa takaisin ruotuun. Loppuun kokeilimme vielä muutamaa laukkaväistöä. Ne sujuivat yllättävänkin hyvin, Enni kantoi itsensä kauniisti ja pysyi hienosti reitillä. Kehuin kovasti sekä Millaa että Enniä. Valmennuksen aikana oli tapahtunut hevosessa selkeä muutos. Annoin ratsukolle luvan aloittaa loppuverryttelyn ja samalla sovimme Millan kanssa seuraavasta kerrasta, kun tulisin valmentamaan paria esteratsastuksessa!

12.05.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut Siiri)
Olin kentällä valmiina odottamassa päivän valmennettavaa ratsukkoa. Keli alkoi näyttää uhkaavasti siltä, että sade iskisi päällemme millä hetkellä hyvänsä, mutten antanut sen haitata. Enni ratsastajineen käveli pian kentälle, ja vaihdoin ratsastajan kanssa muutaman sanan, ennen kuin autoin hänet selkään.

Pyysin ratsukkoa kävelemään kentän ympäri muutaman kerran. Sen jälkeen pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat, nostamaan ravin ja tekemään hetken aikaa itsenäisesti ravivoltteja. Kerroin ratsastajalle samalla, mitä päivän valmennus sisältäisi: ensin lähtisimme tekemään todella yksinkertaisia siirtymisiä, sen jälkeen tekisimme hetken aikaa avotaivutuksia ja lopputunnista tekisimme vielä pohkeenväistöharjoituksia.

Pyysin ratsastajaa kulkemaan ravissa uraa pitkin, kun minä huutelin kentän keskeltä, mitä hänen tuli tehdä. Käskin ratsastajaa pysähtymään, ja hän valmisteli hevosen hienosti ja pysäytti tämän pienin avuin. Pyysin peruuttamaan muutaman askeleen, ja ratsastaja teki töitä käskettyä. Käskin ratsastajaa nostamaan peruutuksesta suoraan laukan, ja Enni lähti melko hitaasti mutta silti varmasti laukkaamaan eteenpäin. Pyysin ratsastajaa jatkamaan hetken itsenäisesti siirtymisiä ja pitämään huolta siitä, että hevonen olisi kuulolla koko ajan. Kun ratsukko oli tehnyt jonkin aikaa siirtymisiä, pyysin heitä siirtymään käyntiin. Tarkoitus oli lähteä tekemään avotaivutusta heti pitkän sivun alusta, ja ratsastaja valmisteli hevosen hyvin tehtävää varten. He lähtivät tulemaan minua kohti todella hienoilla askelilla, ja Ennikin oli selvästi rentoutunut ratsastajan alla. Se kulki upeasti kaula kaarella ja totteli pienimpiäkin apuja. Pyysin ratsukkoa toistamaan avotaivutuksia hetken aikaa käynnissä, kunnes ne alkoivat näyttää kaikin puolin hienoilta. Käskin heitä nostamaan ravin ja jatkamaan avotaivutuksia aina pitkän sivun alusta ravissa.

Kun avutaivutukset alkoivat sujua todella hienosti myös ravissa, pyysin ratsastajaa siirtymään takaisin käyntiin. Seuraavaksi oli tarkoitus lähteä lyhyeltä sivulta halkaisijalle, ja halkaisijan puolivälistä liikkua pohkeenväistöllä takaisin uralle. Ratsukko lähti suorittamaan pohkeenväistöä melko ripeästi, eikä siitä ensin meinannut tulla mitään. Muutaman yrityksen jälkeen väistöt kuitenkin alkoivat näyttää ihan hyviltä, ja he ehtivät tehdä tehtävää muutaman kerran, kunnes sade vihdoin tuli yllemme. Teimme pohkeenväistöä vielä hetken aikaa, kunnes päätimme yhteisvoimin lopettaa valmennuksen tältä erää ja jatkaa hieman parempana päivänä. Ratsukko oli suoriutunut valmennuksesta todella hienosti, ja he olivat selvästi harjoitelleet paljon yhdessä. Pohkeenväistön kanssa tammalla oli selvästi vielä opittavaa, mutta kyllä se harjoituksella paranisi!

21.05.2015 estevalmennus (kirjoittanut suba)
Tänään minua oli Allim'sin kentällä vastassa tuttu ratsukko, Milla ja Enni. Olin aikaisemmin käynyt valmentamassa paria kouluratsastuksessa ja tänään oli esteiden vuoro. Oli kiintoisaa päästä näkemään sama ratsukko aivan eri lajin parissa, kuin viimeksi. Milla nousi hevosensa selkään kentällä. Hän oli ystävällisesti kantanut paljon tolppia ja puomeja kentän keskelle, minun tehtäväkseni jäi siis vain asetella ja kasata ne oikeille paikoilleen. Kasasin kentälle radan, jossa oli sekä pidempiä että lyhyempiä ja tiukempia lähestymisiä. Radasta löytyi niin pystyä kuin okseriakin ja olipa sinne eksynyt jopa yksi trippeli. Valmennus aloitettiin suht helpolla tehtävällä, suhteutettu väli ensin suoralla ja sitten kaarevalla uralla. Esteet olivat alkutunnista aavistuksen pienempiä. Ratsukko selvitti molemmat tehtävät kuin vettä vaan. Ponnistuspaikat osuivat joka kerralla nappiin ja puomitkin ylitettiin niitä hipomatta. Sitten seuraavaan tehtävään, tiukkaan ja lyhyeen lähestymiseen pystyltä okserille. Nostin samalla hieman estekorkeutta. Esteiden kasvaessa huomasi selkeästi kuinka Enni innostui eikä olisi malttanut pysyä pöksyissään. Lähestyminen oli kuitenkin vielä suht hallittu ja hypyt sujuivat hienosti. Tunnin loppuun ratsukko sai suorittaa radan, joka alkoi aikaisemmin hypätyllä suhteutetulla välillä ja jatkui siitä tiukan käännöksen jälkeen okserille ja trippelillä. Enni kävi melko kuumana ja Millalla oli täysi työ pitää hevosensa hanskassa. Ensimmäisellä kerralla puomit lentelivät ja tekipä tamma pari pukkiakin! Välissä käskin Millaa kävelemään hetken ja rauhoittamaan hevosensa. Toinen kerta oli oikea nappisuoritus! Sen jälkeen jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti.

01.06.2015 estevalmennus (kirjoittanut Pierre)
Milla verrytteli upealiikkeistä puoliveritammaansa kentällä saapuessani paikan päälle ja alkaessani kasasta päivän tehtävään kuuluvia esteitä kasaan. Enni-tamma liikkui reippailla ja ilmavilla liikkeittä, mutta ryhdissä oli parantamisen varaa. Pyysinkin Millaa kokoamaan tamman paremmin, sillä huonoryhtisellä hevosella tulisi ongelmia tiukoissa kaarroksissa vauhdin kasvaessa. Ratsukko teki useita pysähdyksiä ja suunnanmuutoksia, ja hieman ennen tehtävän aloitusta kaksikko otti vielä lyhyen laukkapätkän, jotta tamman laukka saadaan hiottua riittävän teräväksi isoille esteille, ja hyppäsi verryttelyksi muutaman kasaamani pikkuesteen. Tämän päivän tehtävänä oli tarkoitus harjoitella hieman kinkkisimpiä lähestymisiä yksittäisille esteille. Milla nosti laukan ja ohjasi Ennin ensimmäiselle esteelle, johon jouduttiin tekemään jyrkkä lähestyminen. Vaikka kunnollista ponnistuspaikkaa ei löytynyt, suoritti ratsukko esteen ilman virhepisteitä. Myös muutamalla muulla esteellä kunnollinen lähestyminen oli hieman hakusessa ja ponnistus oli tämän seurauksena hieman vino, mutta jaloistaan tarkka tamma ei hipaissutkaan puomeja. Pyysin Millaa käyttämään hieman enemmän pohjetta tammaa kääntäessä, jotta takapää saataisiin linjaan pään kanssa ennen esteitä. Otimme väliin suoralla uralla olevan kahden esteen sarjan, jonka ratsukko suoritti helpon näköisesti tamman hypätessä rauhallisesti kummatkin esteet ja kuunnellessa ratsastajaa tarkasti. Sarjaesteen jälkeen ratsukko sai palata takaisin yksittäisten esteiden pariin, ja muutaman neuvoni avulla kunnolliset ponnistuspaikat alkoivat löytyä, ja hypyt lähtivät nyt voimakkaammin ja paremmassa linjassa. Kerran Enni tosin sekosi askeleissaan ja tiputti esteestä pari puomia. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin ja seuraavalla kerralla ratsukko tuli esteelle hieman kootummassa mutta menevässä laukassa, ja hyppy sujui hyvin. Ratsukko otti vielä pari kierrosta laukkaa kentän ympäri, minkä jälkeen siirryimme loppuverryttelyihin, joissa teimme erilaisia temponvaihteluita ennen kävelyä pitkillä ohjilla.

24.06.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut Siiri)
Olin saapunut maneesiin jo hyvissä ajoin. Enni oli ratsastajansa kanssa kuitenkin jo lämmittelemässä raviympyröillä, joten pääsimme aloittamaan valmennuksen saman tien. Tamma oli selvästi rentoutunut jo kovasti ratsastajan alla, sillä sen askeleet olivat älyttömän upeat ja koko hevonen näytti todella tasapainoiselta. Varsinkin tamman takaosa toimi todella hienosti, enkä voinut kuin kehua ratsukkoa.

Pyysin ratsastajaa jatkamaan raviympyröitä ja kerroin hänelle samalla päivän ohjelmasta. Tänään keskittyisimme täysillä pohkeenväistöharjoituksiin, sillä olin huomannut niiden olevan tamman heikompi puoli. Suurin osa tunnista sisältäisi lähinnä niiden läpikäymistä, mutta lopputunnista tekisimme hetken aikaa muita harjoituksia.

Pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin ja valmistautumaan väistöihin. Kerroin heille, että väistöt tehtäisiin tuttuun tapaan halkaisijalta uralle, jonne lähdettäisiin lyhyen sivun puolivälistä. Päätimme ensin käydä liikkeen läpi käynnissä, jotta hevosen olisi pakko kuunnella ratsastajaa ja pysyä rauhallisena. Tamma kulkikin upeasti muodossa aina niin kauan, kunnes ratsastaja käänsi tamman halkaisijalle. Se kiri vauhtiaan nopeasti, ja kun oli tarkoitus lähteä väistämään, se jatkoi matkaansa uralle suoraan reippaassa käynnissä. Pyysin ratsastajaa palaamaan saman tien voltin avulla takaisin ja tekemään väistön uudestaan - tamma ei saisi oppia siihen, että se voisi pompotella ratsastajaa miten sattuu.

Seuraavalla kerralla pohkeenväistö sujui paremmin, vaikkakin vauhtia oli vielä paljon ja hevonen tuntui jyräävän etupainoisesti tehtävän läpi, mutta näytti kuitenkin väistävän. Pyysin ratsastajaa tekemään hetken aikaa voltteja, ennen kuin he saapuisivat uudestaan väistökohtaan. Tamma tuntuikin rauhoittuvan volteilla huomattavasti, ja pohkeenväistöt sujuivat kerta kerralta paremmin.

Pyysin ratsastajaa nostamaan ravin ja tekemään hetken aikaa väistöjä vielä ravissa. Ratsastaja lähti liikkeelle, ja ihme kyllä väistöt näyttivät sujuvan melkein paremmin kuin käynnissä. Saattoi tosin olla, että tamma oli jo hiljalleen luovuttamassa ratsastajan suhteen ja alkoi toden teolla kuunnella tätä. Tamma väisti yhäkin hieman niskuroiden, mutta hyviltä pohkeenväistöt kuitenkin näyttivät, joten annoin ratsastajalle luvan jäädä ravaamaan uralle.

Pyysin ratsastajaa tekemään lopputunnista vielä ihan muutamia raviteitä, kuten kolmikaarisen kiemurauran sekä ympyräkahdeksikkoa. Tamma kulki aivan upeasti todella kevyen näköisesti, ja sen askeleet näyttivät upean pehmeiltä ja rennoilta. Annoin ratsastajalle hiljalleen luvan siirtyä käyntiin ja antamaan hevoselle pitkät ohjat. Pohkeenväistöt olivat sujuneet lopputuntia kohden paremmin ja paremmin ja kaikin puolin valmennus oli ollut mukava.

03.08.2015 Uusi hevonen (kirjoittanut omistaja)
Kovin paljon elämänsä aikana tehneet hevoset eivät olleet koskaan innoittaneet minua paljoa. Hevosen piti olla raaka ja kouluttamaton, tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia. Selaillessani Faconden myytäviä hevosia hylkäsin kuitenkin nopeasti, unelmieni puoliveritamma oli vain muutaman klikkauksen päässä. Kaiken lisäksi olin sopivasti lomailemassa Suomessa käyttääkseni suomenhevosiani laatuarvosteluissa, joten matka katsomaan tammaa ei olisi kuin muutama sata kilometriä usean tunnin lentomatkan sijaan.

Perillä Facondessa saatoin vain nyökytellä päätäni, hyvärakenteinen ja –sukuinen puoliveritamma vaikutti eloisalta tapaukselta, joka ei ollut mahtavasta historiastaan huolimatta niin tylsä, kuin olisin odottanut paljon elämässään tehneen neidin olevan, tamman kilpailumäärät kuulostivat tähtitieteellisiltä. Kantakirjattukaan tammaa ei oltu, joka ilahdutti minua, jäisipä minullekin jotakin tehtävää tamman kanssa. Latuarvosteluja varten olin jo vesi kielellä, mikään ei voittaisi kanssaharrastajien ilmeitä, kun marssittaisin oman raudikkoni kehään ja pokkaisin ensimmäiset palkinnot kun vettä vaan.

Tämän kaiken päätettyäni kaivoin esiin puhelimeni ja avasin verkkopankin. Tilillä ollut summa oli suurempi kuin monilla lottovoittajilla, mutta nyt koko tilin summa oli törsättävä parin viikon aikana ollessani kotimaassa ja sen naapurimaissa hevosostoksilla. ”Paljonko?” kysyin Fridalta kuin olisin ollut kaupassa ostoksilla. Tämä tuijotti minua hetkisen ja sanoi summan, jonka maksoin enempää miettimättä, vaikka puhuttiin huippupuoliverisistä, oli tämä summa vain murto-osan hevoseostorahastostani. Sovimme, että tulisin hakemaan tamman seuraavana päivänä, kun minulla olisi traileri mukana hakiessani yhden jalkansa loukanneen ja niin kilpauransa pilanneen suomenhevosen pois klinikalta.

30.08.2016 ERJ-laatiksessa (kirjoittanut omistaja)
Kakkonen Esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta, maistelin ajatusta kielelläni. Kai se kelpasi tammalle, oli se sentään saanu 94 pistettä eikä tasan 90, kuten toinen, rimaa hipoen kakkoselle päässyt tammani. Tosin ykkösenkiin olisivat olleet realistiset mahdollisuudet pyrkiä tamman kanssa, mutta jälkeläisten puolesta sinne ei oltu yletetty. Ei siinä mitään. Joskus uudelleen.

Itse laatuarvostelupaikalla olin saanut olla ylpeä Ennistä. Se oli käyttänytynyt moitteettomasti. Kun sanon moitteettomasti, tarkoitan ilman ainuttakaan säpsähtelyä, pään heittelyä ja steppailua. Kaikista paikalla olleista hevosista tamma ei ollut kiinnittänyt huomiota yhteekään oriin, eikä sen puolesta muihin, vielä viimeisissä kiimoissa näin loppukesän kunniaksi keimaileviin tammoihin - ainoat hevoset, joihin se kiinnitti huomionsa, olivat sen matkakaverit, nekin tammoja. Ihana pikku Enni. Tosin tamma oli sen viisitoista senttiä minua korkeampi, mutta mitä pienistä.