tämä hevonen on kuollut 15.08.2018
Virallinen nimi | Carlisla ABG | ||
Sukupuoli | tamma | ||
Rotu | suomalainen ratsuponi 50% | ||
Säkäkorkeus, väri | 146cm, rtkm | ||
Syntymäpäivä | 27.03.2015, 8v | ||
Koulutus | ko. heA re. 100cm |
Kasvattaja | miivi, Abgelegenheit | ||
Omistaja | miivi VRL-13320 | ||
Rekisterinumero | VH15-029-0356 |
Carlisla ABG on kaunis kimo tamma. Se on hyvä hyppäämään, sen hyppytekniikka on kevyt ja kaunis. Kouluradoillakin tamma osaa olla näyttävä, mutta kahmii mielummin ruusukkeet esteratojen puolelta. Tamma on kiltti, ja sopii kaikkien käsiteltäväksi, siinä suhteessa Lilli on perinyt emänsä luonteen. Lilli kuumenee kilpailutilanteessa helposti, mutta se on ainoa ominaisuus, jonka se on perinyt sukunsa arabipuolelta.
i. Ala Al-Din ox
ox, 150cm, rtkm |
ii. Al Amir ox
|
iii. Shahnaz ox
|
iie. Almas ox
|
ie. Khariyya ox
|
iei. Mas'ud
|
iee. Khatijah ox
|
||
e. Celeste
nf, 142cm, prt |
ei. Windstone
|
eii. Wilder
|
eie. Amalie
|
ee. Selena
|
eei. Zack
|
eee. Zelina
|
i. Aenean vel quam lacinia, feugiat mi a, volutpat nibh. Vivamus et tincidunt dui. Cras dui urna, euismod eu justo facilisis, tristique consectetur augue. Praesent pharetra urna at scelerisque sodales.
e. Aenean vel quam lacinia, feugiat mi a, volutpat nibh. Vivamus et tincidunt dui. Cras dui urna, euismod eu justo facilisis, tristique consectetur augue. Praesent pharetra urna at scelerisque sodales.
14.04.2015 asrp-o Pseudonym ABG
25.04.2015 srp-t Carita ABG
KRJ 08.06.2015 Holmberg Helppo A 7/50 12.06.2015 Holmberg Helppo A 5/50 14.06.2015 Holmberg Helppo A 2/50 19.06.2015 Holmberg Helppo A 6/50 22.06.2015 Holmberg Helppo A 3/50 22.06.2015 Holmberg Helppo A 4/50 24.06.2015 Holmberg Helppo A 3/50 |
JAOS 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 |
JAOS 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 00.00.0000 paikka luokka 0/0 |
ERJ p (vt ) KRJ p (vt ) |
KERJ p (vt ) VVJ p (vt ) |
18.4.2015 kouluvalmennus (kirjoittanut omistaja, ulkopuolisen valmentajan näkökulma)
Lilli ja Miivi näyttivät hyvälle. Lyhyt nainen sopi ponin selkään, se oli valmennuksissa harvinaista, liian usein pienillä poneilla oli ratsastajinaan pitkiä naisia, joiden jalat raahasivat lähes maata. Miivi sai lämmitellä itsenäisesti kaikessa rauhassa, päivän viimeinen valmennus ei tuonut kiirettä. Seurasin ratsukon verryttelyä kiinnostuneena. Heitin väliin muutamia neuvoja, joita Miivi hyödynsi tavalla, jonka hän tiesi parhaaksi ratsulleen. Kun Lilli kulki ravissa rentona ja pyöreänä työskennellen myös takaosallaan kiitettävästi ratsastaja otti nopeasti laukan, jonka jälkeen saatoimme aloittaa päivän tehtävän parissa.
Harjoituksemme koski suoruutta ja huolellisia kulmia, eli palasimme kouluratsastuksen perusasioihin. Miivi oli toivonut aihetta, ja olin toki suostunut. Teimme paljon erilaisia suoruusharjoituksia, joista osa tuntui vähän tyhmiltä - eivätkö ne olleet opeteltu jo peruskoulutuksessa, mutta ne olivat silti hyödyllisiä. Alkuun mietin, miten helppo a -luokkia kilpaillut hevonen saattoi olla noin pihalla suoruudesta, mutta lakattuani miettimästä ja keskityttyäni ratsukon asioihin sain annettua heille monia neuvoja, ja ratsastus alkoi sujua koko ajan paremmin.
Kun olin tyytyväinen ratsastajan suoritukseen annoin heille palautteen. Kysyessäni, miten Helppo A -tasolla kilpaillut hevonen saattoi olla niin pihalla suoruudesta ja huolellisista kulmista, kouluratsastuksen perusasioista, jotka opetettiin lähes ensimmäisenä nuorille kouluratsunaluille sain vastaukseksi vain epäselvää muminaa. Kohautin olkapäitäni, eihän asia oikeastaan edes kuulunut minulle, ja lähdin ulos maneesista jättäen ratsukon sisään kävelemään loppukäyntejä.
11.6.2015 (kirjoittanut omistaja)
Tänään Lilli oli päässyt oikeisiin poninhommiin, työhön, jota sen emä oli tehnyt koko pienen ikänsä. Tallillamme järjestettäisiin yleisötapahtuma, jonne kaunis kimo tamma sopisi mainiosti lasien ratsastettavaksi. Ponilla saattaisivat ratsastaa vähän isommatkin lapset, ja eivätköhän normaalin kokoiset aikuisetkin sopisi tamman selkään, eihän kyseessä ollut kuin lyhyt kävelykierros tallinpihalla.
Tapahtuma oli menestys, ja siellä oli varmasti puolet kaupungin väestä nauttimasta kauniista säästä ja halvoista ratsastuskierroksista, ja olipa muutama ulkomaalainen, ohikulkumatkalla ollut turistikin löytänyt tiensä paikalle. Kolme talutusratsuina toiminutta ponia, Lilli, sen emä Celeste ja shetlanninponien edustaja Elli olivat tehneet työnsä upeasti. Illalla Lilli pääsikin laitumelle nautiskelemaan ensimmäisistä lämpimistä öistä, vaikka ohutkarvainen tamma saikin ylleen fleeceloimen.
29.08.2015 estevalmennus (kirjoittanut omistaja)
Tänään olin tullut maalle pitämään hoitajille ryhmävalmennuksia. Tytöt olivat innoissaan muutaman kerran vuodessa ilmaiseksi saamastaan ylellisyydestä, kansainvälisen tason huippuratsastajan pitämistä valmennuksista hoitohevosillaan. Rajallisen ajan vuoksi olin ottanut aina viisi tyttöä ryhmään, mutta ponien koon vuoksi pidin useamman ryhmän, tälle päivälle oli suunniteltu kaksi metrsiä hyppäävää ryhmää, yksi 120cm sekä yksi hevosten kapasiteetin mukaan mentävä, siihen valmennukseen olin päästänyt vanhemmat, suurilta radoilta kilpakokemusta omaavat tytöt. Eilen olin pitänyt valmennuksia poneille, ja nyt huokailin, miten helppoa nuoria ja innokkaita esteratsastajanalkuja oli valmentaa heidän kaahatessaan poneillamme.
Nyt vuorossa oli ensimmäinen metrinen valmennus, ja seurasin valmennuksen toista ratsukkoa silmä kovana. Tallin nuori esteratsastajanalku, vasta 8 vuotta vanha Rebecca oli tullut valmennukseen mukaan ratsuponitamma Carlisla ABG:llä, jota me tallilaiset kutsuimme Lilliksi. Pieni ponitamma oli juuri sopiva ratsu nuorelle ratsastajalle, ja hypyt sujuivatkin hyvin. Valmennuksen lopussa nuoren ratsastajan kasvot loistivat, ja tyttö käski katsomossa istunutta äitiään varaamaan heti uuden valmennusajan ratsukolle. Onneksi superkalliin huippuratsastajan valmennuspalvelut kelpasivat myös nuorille lupauksille, hymähdin.
13.05.2016 estevalmennus (kirjoittanut omistaja, ulkopuolisen valmentajan näkökulma)
Saavuin Abgelegenheitin pihaan jo ajoissa, tiesin, että tallilla ei katsottaisi minun ilmestymistäni viime tinkaan paikalle hyvällä. Ja talli oli yksi suurimmista asiakkaistani, minulla ei olisi varaa menettää heitä. Tallin pihalla marssin sen kentän luo, jolla oli muutamasta muusta kentästä poiketen vain yksi ratsukko, kimo ponitamma. Tamman selässä oleva ratsastaja oli minulle entuudestaan tuntematon, mutta tiesin hänen olevan toinen koko paikan omistajista. Jännityin hieman, nyt minulla olisi vaativa ja vaikutusvaltainen valmennettava.
"Kiitti tästä valmennuksesta, oli mukava valmentaa teitä", olivat viimeiset sanani ratsukolle valmennuksen loputtua, ennen kuin poistuin kentältä jättäen ratsukon vielä suorittamaan loppuverryttelyitä.
29.06.2016 estevalmennus (kirjoittanut Rinaz)
Rakentelin päivän rataa touhukkaasti samalla, kun Miivi verkkasi Lilliä ravissa. Kimo poni kävi hieman hitaalla, joten kehotin häntä antamaan ponille tilaa edestä ja keskittymään reippaan temmon säilyttämiseen. Kun ratsukko oli saanut verryteltyä kaikissa askellajeissa, olin minäkin saanut esteet ja kavaletit koottua valmiiksi radaksi.
Ensin lähdimme liikkeelle kahden maahan kaivetun kavaletin sarjasta laukassa, jotta saataisiin fiksattua Lilli hyppykuntoon. Tamma oli jo kunnolla heräillyt ja kuunteli Miivin apuja kiltisti, joten kavaletteja ei muutamaa kertaa enempää tarvinnut hypätä. Laukka pyöri kivasti ja Miivi oli saanut sen hyvin eteenpäinpyrkiväksi.
Varsinaiseen esterataan sisältyi pari pystyä, ristikko, okseri ja yksi sarja kahdella pystyllä. Vaikka rata ei esteidensä puolesta ollut kovinkaan monimutkainen, olin tarkoituksella laittanut mukaan soppaan muutaman tiukan tien, joissa vaadittaisiin tarkkuutta niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. Ensimmäinen rata oli 60 senttimetriä korkea, joka sujui ratsukolta jouhevasti. Tiukemmissa kaarteissa tiet eivät menneet ensi yrittämällä nappiin, mutta toisella kerralla ne sujuivat jo paljon paremmin. Seuraavat radat olivat 80 ja 100 :n sentin korkeudella. Ensin tultiin 80:n rata, jolloin Lilli alkoi tosissaan innostumaan ja Miivi sai hidastaa sen laukkaa esteiden väleissä kunnolla. Muutaman radan jälkeen tamma alkoi kuitenkin rauhoittumaan ja löysi keskittymiskykynsä takaisin, jonka jälkeen pidettiin lyhyt breikki välikäyntien merkeissä. Loppurata oli 100 sentin korkeudella, jota tultiin ensin osissa ja vasta sitten kokonaisena. Miivi joutui tulemaan sarjaesteen muutamaankin otteeseen, koska Lilli tipautti pari kertaa puomin sarjan toisella esteellä. Mitään ongelmaa tästä ei kuitenkaan syntynyt, joten ratsukko suoritti loppuradan hyvin vielä pari kertaa. Lilli oli valmennuksen päätteeksi hikinen ja hengästynyt, mutta vaikutti tyytyväiseltä päästyään kunnolla hyppäämään
webdesign © Cery 2016
|
virtuaalitalli / |
ylläpitäjä miivi VRL-13320 |