NÄMÄ OVAT VANHAT SIVUT, EIKÄ NÄITÄ ENÄÄ PÄIVITETÄ. TARKASTA HEVOSEN AJANTASAISTEN SIVUJEN OSOITE VH-PROFIILISTA TAI NYKYISESTÄ HEVOSLISTAUKSESTA.
Tigerland ABG
VH15-043-0044
ruunikko (EE/Aa) ruotsinpuoliveriori 170cm
om. VRL-13320, kasvattaja Abgelegenheit
28.03.2015
(8v)
estepainotus,
ko. heA re. 160cm CIC2
Tigerland, tutuille ihan vain Timo on ruotsalaisten puoliveristen kermaa. Upea, palkittu isä hyvällä estesuvulla, vaikka isä kilpaili myös kouluratsastuksessa Vaativa A -tasolla, ja emän puolelta mukaan tullutta täysiveriverta. Luonteeltaan Timo on seurallinne, eikä viihdy lainkaan yksin. Seuraksi kelpaa toki ihminenkin, mutta myös ruunat ovat mainio vaihtoehto. Ratsastaessa ori on helppo, sillä on tekniikkaa ja ponnitusvoimaa vaikka muille jakaa, mutta silti se tuntuu jättävän osan potentaalistaan piiloon. Se ei stressaa mitään, ja kilpailuhälystäkin vain nauttii - kunhan trailerissa odottaa seuraponi kotimatkaa varten.
© Van Uytert
| i. Tiger Trouble
swb, 171cm, rn, ERJ-III |
ii. Triple Trouble
|
iii. Three Ravens
|
| iie. Double Trouble
|
ie. Goodbye Tiger
|
iei. Goodbyes FIN
|
| iee. Tiger Tamer
|
||
| e. Kissland
swb, 169cm, trn |
ei. Erland
|
eii. Engelbrekt
|
| eie. Felicia
|
ee. DEA Kissing
|
eei. Isaiah
|
| eee. Forever Love
|
29.04.2015 rp-t Rainland ABG
25.06.2015 swb-o Genheit Wizard
12.08.2015 swb-o Genheit Roar
02.07.2016 rp-t Tigerface ABG
| Ominaisuuspisteet | |||
| ERJ p (vt ) | KRJ p (vt ) | ||
| KERJ p (vt ) | VVJ p (vt ) | ||
| NJ | |||
|
29.07.2015 kutsu irtoSERT 06.08.2015 kutsu irtoSERT | |||
20.07.2015 estevalmennus (kirjoittanut *lumienkuli*)
Tänään vuorossa oli estevalmennuksen pitäminen entuudestaan tutulle Miiville ja hänen ratsulleen Timolle joka sen sijaan oli uusi tuttavuus minulle. Estevalmennuksen pitäminen olikin mielestäni kivaa vaihtelua, sillä niitä en ollut pitänyt aikoihin ja siksi odotinkin tätä päivää kovasti. Esteiden korkeudeksi olimme sopineet 140cm sillä vaikka Timolla riittäisi kuulemma hyppykapasiteettia korkeampiinkin esteisiin niin Miivi halusi ratsulleen välillä hieman vaihtelua ja leppoisamman valmennuksen.
Olinkin itse saapunut hyvissä ajoin kokoamaan esteitä, sillä olimme sopineet Miivin kanssa että hän suorittaisi alkulämmittelyt itsenäisesti ennen valmennuspaikalle saapumista ja kerkesinkin juuri saamaan esteet koottua kun ratsukko jo saapui paikalle. Ilman mitään suurempia jutusteluita pyysin Miivin siirtymään esteille jotta aikaa ei menisi turhaan hukkaan valmennuksesta. Ratsukko lähtikin liikenteeseen heti käskyn kuultuaan ja jo heti ensimäisillä esteillä huomasi, että tämä ratsukko tosiaankin tiesi mitä oli tekemässä. Miiviä ei tarvinnut kertaakaan ohjata oikeiden hyppykohtien löytämisessä tai muussakaan ja oikeastaan tämän ratsukon valmennus tuntui enemmänkin suorituksen seuraamiselta sillä en edes löytänyt parannusvinkkejä. Timosta kumminkin huomasi selkeästi, että orin kapasiteetti riittäisi helposti korkeampiinkin esteisiin ja en siis yhtään ihmetellyt, että kapasiteettia olikin tällä herralla jopa 160cm esteisiin saakka.
Loistavan yhteistyön ja suhteellisen ripeän radansuorituksen avulla ratsukko kerkesi hyppäämään radan kaikki esteet yhteensä kolmeen kertaan ja yhdelläkään kerralla ei tapahtunut minkäänlaisia virheitä. Kehoitinkin siis Miiviä kehumaan ratsuaan kolmannen suorituskerran jälkeen ja pikkuhiljaa aloittelemaan loppuverryttelyitä. Jäin vielä seuraamaan loppuverryttelyiden sujumista ja samalla jutustelimme Miivin kanssa niitä näitä ja kerroin olevani hyvin ylpeä ratsukon suorituksesta. Loppuverryttelyiden jälkeen hyvästelimme toisemme ja päästin ratsukon aloittamaan matkan kotitallille.
03.10.2016 estevalmennus (kirjoittanut omistaja)
Tänään olisin menossa valmennukseen Timolla, ruotsinpuoliveriorilla. Valmentajanamme olisi yksi tallillamme satunnaisesti vierailevista valmentajista, Margot Volf. Nainen valmensi lähinnä lupaavia nuoria hevosiamme maalaistallillamme Aachenissa, eikä kilparatsujamme täällä Berliinissä. Lämmittelin Timon ennen valmennuksen alkamista huolella, Volf oli tarkka siitä, että hevonen oli todella huolella lämmitelty ennen valmennusta, ja olihan se hyväksi hevosellekin. Naisen saapuessa paikalle höyryävä kahvimuki kädessään Timo tuntui omaan käteen todella hyvältä, ja Volfkin mutisi hyväksyvästi. Itse valmennuksessa suoritimme lähes koko valmennuksen ajan samaa linjaa. Omasta mielestäni se meni hyvin; Timo ei pudotellut puomeja, lähestyin estettä suoraan ja osasin ohjata hevoseni ponnistamaan oikeasta paikasta. Vihdoin Volfin sanoessa suorituksemme olevan "edes jotenkuten hyväksyttävä", en tuntenut Timon työskentelyssä minkäänlaista muutosta. Volfin valmennukset Timon ja minun osaltamme taitaisivat olla historiaa, jos nainen ei kyennyt auttamaan meitä muuten. Tarvitsinko jonkun viereeni valittamaan jotakin linjaa treenatessa, että se ei mennyt hyvin. Ja kertomaan viimeisellä kerralla, joka oli täsmälleen samanlainen kuin kaikki sitä edeltäneet, että se oli jotenkuten hyväksyttävä suoritus? En, osasin vastata itsekin.
16.10.2016 estevalmennus (kirjoittanut omistaja)
Muutama viikko sitten olin ollut yhdessä elämäni turhimmista valmennuksista Timon kanssa. Nyt kokeilussa oli uusi valmentaja, vasta Ruotsista Saksaan muuttanut Annika Borg. Naisella oli itsellään koossa huikea määrä ruusukkeita isoista esteluokista, hän ainakin osasi ratsastaa. Valmentamisesta en tiennyt.
Annika halusi seurata myös alkuverryttelymme, ja se sopi minulle hyvin. Hän osasi antaa minulle muutaman neuvon verryttelyjen aikana, jotka sain hyödynnettyä hyvin. Pidin hänestä jo nyt. Esteillä suoritimme ensin osissa hyvin vaihtelevan radan, jonka jälkeen hyppäsimme sen kokonaisena. Annika osasi antaa todella hyvin rakentavaa palautetta ja nevoja työskentelyymme. Timolla hyppääminen ei ollut tuntunut pitkään aikaan yhtä hyvältä, ori kulki kuin ajatuksen voimalla ja hyppäsi teknisesti upeita kaaria. Se pudotti kokonaisen yhden esteen koko valmennuksen aikana. Valmennus oli ehdottomasti paras valmennus, jossa olin ollut aikoihin, ja sovimmekin heti useammasta uudesta valmennuksesta eri hevosille Annikan kanssa.
19.04.2016 (kirjoittanut omistaja)
En ollut pitkään aikaan ihan vain viettänyt aikaa Timon kanssa, joten tämä päivä oli hyvä siihen. Kilpauransa lopettanut ori oli saapunut Aachenin toimipisteeseemme muutama viikko sitten, ja ennen täysipäiväistä siitosorina toimimista Timo pidettäisiin vielä tulevan kesän ylitse kilpakunnossa laatuarvosteluja ajatellen. Nyt orilla oli kuitenkin merkitty liikutuskalenteriin "kevyt kävely/liinatyöskentely", joten olin päättänyt nousta orin selkään ja lähteä sen kanssa samoilemaan metsään.
Sutaisin nopeasti harjalla sen puhtaan karvapeitteen läpi, jonka jälkeen lähdin kohti satulahuonetta. Satulan jätin kuitenkin telineeseensä, ja nappasin mukaani vain sen vierellä olevassa koukussa roikkuvat suitset. Ori otti kuolaimet suuhunsa hyvillä mielin, ja talutin sen pihalle selkäännousua varten. Se olikin aikamoinen kipuaminen, minä 150cm pitkä nainen kipusin minua 20 senttiä korkeamman orin selkään apunani vain liian matala jakkara. Selkään päästyäni tunsin olevani todella korkealla. Todellisuudessa Timo oli kuitenkin aivan saman kokoinen kuin suurin osa tallimme muistakin puoliverisistä, naurahdin itsekseni ja suuntasin orini nokan kohti laidunten toisella puolella häämöttävää metsää.
Timo käyttäytyi metsäretkellämme hyvin. Se ei säikkynyt räsähdyksiä tai lintuja, vaan käveli koko matkan rennosti eteenpäin, ja uskalsinkin antaa sille lähes kokonaan vapaat ohjat. Lyhyeksi retkeksi suunnittelemani lenkki venyi parituntiseksi, mutta se ei tuntunut oria haittaavan, vaan sekin näytti nauttivan kävelystä. Edes tallin alueiden tullessa uudelleen näköpiirin se ei kiihdyttänyt vauhtia päästäkseen nopeasti kotiin, vaan se käveli tallille saakka samassa rennossa tahdissa kuin muun metsälenkinkin ajan.
29.05.2016 estevalmennus (kirjoittanut Sussu VRL-12636)
Päivän seuraava valmennettava oli miivin suurikokoinen ja kapasiteetikas puoliveriori Timo. Alkuverryttelyn ratsukko sai suorittaa puomeilla, joita Timo ylittikin todella siististi ilman turhaa hätiköintiä. Nopeasti siirryimme itse esteille ja olinkin kasannut kentälle vaikka minkä näköistä erikoisestettä. Timo oli kuulemani mukaan todella varma ja rento hyppääjä, joten nostin esteet heti lähes metriin. Ensimmäisenä tehtävänä kahden esteen sarja ja aluksi väliin oli tarkoitus mahtua neljä laukka-askelta. Ensimmäisellä yrityksellä Timo tuli sarjalle hieman turhan rennosti ja väliin menikin viisi laukka-askelta, vaikka kyseessä oli suuren kokoinen hevonen. Toisella kerralla miivi joutui hieman innostamaan oriaan, jotta he pääsivät esteet normaalilaukalla. Sarja otettiin vielä sekä kolmella, että viidellä laukka-askeleella ja molemmat sujuivat hienosti, kunhan Miivi vain muisti ratsastaa kokoajan. Laitoin ratsukon vielä hyppäämään suurempia esteitä erillaisten ratojen muodossa ja parivaljakon työskentelyssä ei oikeastaan ollut mitään moitittavaa, vaan kaikki radat menivät tasaisen varmasti ja hyvällä tekniikalla. Annoin melko pian ratsukolle luvan loppuverryttelyille ja kehuin miiviä hienosta hevosesta ja ratsastuksesta.
30.07.2016 (kirjoittanut omistaja)
Nyt oli viimeinen ilta ennen Timon lopullista tuomiota, ERJ-laatuarvostelua. Minkä palkinnon huikea esteori saisi? Jo aiemmin päivällä olin puunannut orin puhtaaksi - pessyt sen huolella, tasoittanut harjan ja hännän, lakannut sen vasta eilen kengitetyt kaviot. Ainoa asia, jota en ollut tehnyt oli orin harjan letittäminen pienille, näteille sykeröille. Sen tekisin vielä ennen nukkumaanmenoa. Huomenna traileri starttaisi pihasta jo viiden aikaan aamulla, joten harjalle ei ehtisi tehdä mitään enää aamulla.
Olin pyöritellyt päässäni jo etukäteen pisteitä, joita ori tulisi saamaan. Kilpailuista sen tulisi saada täydet 40 pistettä, orin kilpahistoria oli todella upea. Vanhemmat olivat kilpailleet hyvin laajasti, joten niidenkin kilpailuista 20 pistettä yhteensä, ja isän palkinnosta samasta laatuarvostelusta, johon Timo oli nyt matkalla kaksi lisäpistettä. Jälkeläiset olivat upeita, mutta aloittelivat vasta kilpauraansa. Lähtisimme orin kanssa tavoittelemaa niistä vähän päälle puolia pisteitä, 12 kuulostaisi aika hyvältä. Orin rakenne olisi mysteeri. Mitä jos se ryssisi paikan päällä näytettävän ratsastuskokeen tai ei osaisi pysyä paikallaan tuomareiden arvioidessa sen rakennetta? Orin rakenteessa ei ollut mitään vikaa, olihan se palkittu toisella palkinnolla kantakirjassa, mutta stressasin silti. Seiska olisi ainakin pakko saada. Lisäpisteitä haluaisin sen kanssa täydet viisitoista, oli se kyllä sen verran upea hevonen!
Pikaisen laskutoimituksen mukaan orin olisi siis realistista saada noin 95 pistettä, hieman vajaa ykköspalkintoon vaadittavat pisteet. Ykköstä se ei pystyisi saamaan, jos emme preppaisi huomenna ja kovasti. Halusin huomisen olevan nappisuoritus.
|
webdesign © Cery 2016
|
virtuaalitalli / |
ylläpitäjä miivi VRL-13320 |