- Sukuselvitys

I. Sekatavarakauppias on 139-senttinen pikkurautias, joka tottelee enemmän tai vähemmän nimeä Kaapo. Kaapo on aiva ollut hyvin eloisa ja veikeä herra, jonka kanssa elämä ei koskaan käy tylsäksi. Raivostuttavaksi ehkä, mutta ei tylsäksi. Orin energiaa saa jatkuvasti ohjata pois tavaroiden tuhoamisesta ja esimerkiksi kouluratsastukseen, jossa Kaapo on esimerkillinen, kun se vaan jaksaa keskittyä. Pieneksi ja ponimaiseksi hevoseksi sillä on harvinaisen ihanteelliset liikkeet, eryitsesti hieno ravi. Se onkin aikoinaan pärjännyt hyvin koulukilpailuissa, joista se on nykyään kuitenkin jo eläköitynyt, ja viettää eläkepäiviään rauhallisen ratsastuksen ja hyvän ruokailun merkeissä. Varsojakin Kaapo on päässyt elämänsä aikana tuottamaan peräti kahdeksan kappaletta, joten Kaapon verta tulee jatkossakin valloittamaan koulukenttiä.

II. Sekavaa oli ehkä nimellä paiskattu, mutta se oli siitä huolimatta komea sekakarvainen pienhevosori, ja pärjäsi hyvin näyttelykehissäkin. 145-senttinen rautias kilpaili näyttelyiden lisäksi kouluratsastuksessa ja kokeili siipiään muutaman kerran valjakkoajossakin. Pitkän kisauran jälkeen lempeämieliseksi kuvattu Sekava siirtyi jalostusuralle periyttämään eteenpäin helppoa luonnettaan, erinomaisia ratsastustaitojaan ja hauskaa sekakarvaansa - Sekava näytti melkeinpä päistäriköltä, mutta sen sukutaulu ei tukenut päistärikköteoriaa, joten se merkittiin sekakarvaiseksi. Tai “sekavakarvaiseksi”, kuten orin omistajat vitsailivat. Sekava eli jalostusuransa jälkeen vielä pitkän eläkkeen, mutta lopulta se jouduttiin lopettamaan 33-vuotiaana vanhuuden vaivoihin.

IE. Kassaneidillä oli hyvin osuvasti asiakaspalvelijan asenne elämässä koko sen 26 vuotta, jonka tamma eli. 139-senttinen rautias Neiti syntyi lämpimänä heinäkuun päivänä Jollevaaran tallille, ja eli miellyttääkseen. Toki Neidillä oli luonnetta, ja vapaa-aikanaan se oli varsin tammamainen tapaus, joka viihtyi parhaiten yksikseen. Kun sitä sitten haettiin töihin, Neiti laittoi asiakaspalveluvaihteen silmään ja teki kaikkensa ollakseen mieliksi ihmiselle. Ratsuna tamma oli nöyrä ja kuuliainen, ja yritti aina parhaansa. Se vaati kuitenkin osaavan ratsastajan, sillä jos ratsastaja ei kertonut selkeästi mitä halusi, Neiti yritti tulkita ja improvisoida, ja sillä saatiinkin sitten aikaan varsinainen häsellys. Neiti kilpaili kouluratsastuksessa muutaman vuoden ja siirtyi sitten tekemään kolme varsaa, mutta pääasiassa Neiti oli harrasteratsu ja opetusmestari.

E. Tusina on varsinainen kuningatarhevonen, joka on ansainnut liudan vähemmän asiallisia kutsumanimiä elämässään. 151-senttinen tummanrautias Tusina vaativa, tärkeilevä tamma, joka tuntee oman arvonsa paremmin kuin hyvin. Ratsuna tamma odottaa ratsastajan täyttä panosta, mutta siitä huolimatta tekee toisinaan omat päätöksensä ja uskoo tietävänsä ratsastajaa paremmin. Tusinalla on korkeat, liioitellut askellajit, ja suuri tarve esiintyä kaikille, jotka katsovat. Erityisesti orien seurassa Tusina käy kierroksilla, kun se esittää ja keimailee oreille, ja miksei ruunillekin. Tamma on näiden ominaisuuksiensa vuoksi menestynyt hyvin kouluratsastuksessa, näyttelyissä ja siitosurallaan, jolla Tusina on tuonut maailmaan kuusi jälkeläistä. Nykyisin Tusina viettää kuninkaallisia eläkepäiviään.

EI. Herkko eli Herkko oli 149-senttinen tummanrautias hamppuharjainen suomenhevosori. Herkko oli varsin hiljainen kaveri, tuntui monesti uppoavan omiin maailmoihinsa, ja siinä oli sellaista taivaanrannanmaalarin vikaa. Sillä ei ollut ikinä kiire minnekään eikä ottanut paineita mistään. Herkko olisi voinut pärjätä kilpailuissa, mutta omistaja katsoi, että Herkolla oli harrasteratsun mieli, kuten sillä olikin, eikä ori ikinä kilpaillut. Se oli kuitenkin osaava harrasteratsu ja opetti monet juniorit hevosmiehiksi ja -naisiksi. Ei Herkko mikään tossuelän kuitenkaan ollut ja silläkin tuli toisinaan mitta täyteen, jos sitä oikein härnäsi, ja silloin sillä saattoi leuat napsua. Yleisesti ottaen Herkko oli kuitenkin tyyni kaveri, joka periytti hyvää luonnettaan eteenpäin usealle varsalle. Herkko nukkui rauhallisesti pois 33-vuotiaana.

EE. Sata oli aikoinaan varsin oikukas hevonen, jonka kanssa ei ollut ikinä varma, millä tuulella se olisi. Joinain päivinä Sata oli kiltti ja kuuliainen, toisina sille ei sopinut mikään ja kaikki oli huonosti, ja Sata myös ilmaisi sen. Hyvinä päivinään se oli osaava kouluratsu, pelasi ratsastajan kuin ratsastajan kanssa yks yhteen, ja sillä oli mahdollisuuksia kilpauralla. Huonoina päivinä kaikki edistys tuntui menevän kankkulan kaivoon, kun Sata veti palkokasvin sieraimeen ratsastajan otteista tai säästä tai oikeastaan mistä vaan. Sata ei myöskään nauttinut tulla käsitellyksi, vaan uhitteli ja polki jalkaa kuin pieni lapsi. Tamma ei siis missään nimessä ollut kenenkään suosikki, mutta siitä yritettiin jalostaa hyväluonteisten orien kanssa muutama kouluvarsa, mikä onnistui enemmän tai vähemmän. Sata lopetettiin 16-vuotiaana.

© Nikki

- Jälkeläiset

- Kilpailukalenteri

- Päiväkirja

00. kuuta 2019: Merkinnän otsikko
Praesent blandit dolor. In vel mi sit amet augue congue elementum. Morbi in ipsum sit amet pede facilisis laoreet. Donec lacus nunc, viverra nec, blandit vel, egestas et, augue. Vestibulum tincidunt malesuada tellus. Ut ultrices ultrices enim. Curabitur sit amet mauris. Morbi in dui quis est pulvinar ullamcorper. Nulla facilisi. Integer lacinia sollicitudin massa. Cras metus. Sed aliquet risus a tortor. Integer id quam.

00. kuuta 2019: Merkinnän otsikko
Morbi mi. Quisque nisl felis, venenatis tristique, dignissim in, ultrices sit amet, augue. Proin sodales libero eget ante. Nulla quam. Aenean laoreet. Vestibulum nisi lectus, commodo ac, facilisis ac, ultricies eu, pede. Ut orci risus, accumsan porttitor, cursus quis, aliquet eget, justo. Sed pretium blandit orci. Integer id quam. Ut eu diam at pede suscipit sodales. Aenean lectus elit, fermentum non, convallis id, sagittis at, neque. Nullam mauris orci, aliquet et, iaculis et, viverra vitae, ligula. Morbi mi. Nulla ut felis in purus aliquam imperdiet. Maecenas aliquet mollis lectus. Vivamus consectetuer risus et tortor.