- Sukuselvitys

I. Kosmonautti syntyi pienelle harrastetallille, jonka omisti Laura Kailo Jyväskylästä. Kasvattaja ei ollut juurikaan perehtynyt suomenhevosiin, mutta ajatteli astuttaa vanhan jalkavaivaisen Kovaonnettaren siihen aikaan pinnalle nousseella ratsuorilla Tähti-Taimella. Odotukset varsalle eivät olleet järin suuret, sillä emällä ei ollut jälkeläisnäyttöä ja tarkoituksena ei ollut kuin saattaa maailmaan perushyvä harrasteratsu Kovaonnettaren manttelinperijäksi. Ensimmäisten kahden elinvuoden aikana Kosmonautiksi nimetty punarautias läsipäinen ja sukkajalkainen orivarsa ei herättänyt suuria tunteita, mutta kolmivuotiaaksi käännyttyään alkoi ori kasvattaa lihaksia. Onneksi kasvattaja ei ollut toteuttanut suunnitelmaansa ruunata oria, sillä siitä kasvoi erittäin miellyttävä, isoliikkeinen ja näyttävä ratsuori, joka päätettiin antaa ammattiratsuttajalle ratsutettavaksi. Ratsuttaja osallistui Kosmonautin kanssa ikävuosikarkeloihin ja tulos oli hämmästyttävä. Ori palkittiin peräkkäisinä vuosina parhaana 4-vuotiaana ja parhaana 5-vuotiaana. Puskaratsastajana tunnettu kasvattaja teki raskaan päätöksen ja päätti myydä Kosmonautin eteenpäin, sillä ei olisi itse pystynyt viemään oria sille tasolle, mihin sillä rahkeet riittäisivät. Orin osti Kaisu Merentausta, jonka hoteissa ori kilpaili este- ja kouluratsastuksessa useiden vuosien ajan hyvin tuloksin. Jälkensä Kosmonautti on jättänyt suomenhevosten jalostukseen, sillä vaikka se polveutuukin suhteellisen tunnetusta isäorista, on sen emälinja tuntematonta ratsupiireissä.

II. Tähti-Taimi käänsi katseen jos toisenkin olemuksellaan, jossa oli sitä kuuluisaa jotakin. Läsipäinen Tähti-Taimi oli 160-senttinen, vanttera ja jykevä hevonen, jonka jokaisessa jalassa oli polvisukat. Myöhemmin paljastui orin kantavan sabinogeeniä, sillä monet sen varsoista olivat suurimerkkisiä geenitestattuja sabinoita. Tähti-Taimen kasvatti pitkän linjan suomenhevoskasvattaja Tuula Rantanen, joka kilpaili kasvattamillaan hevosilla kouluratsastuksessa. Osa Tuulan kasvattamista suomenhevosista ovat pärjänneet myös vaativalla tasolla kouluratsastuksessa. Myöhemmin kuvioihin tulivat myös estesuomenhevoset, kun Tuulan poika Erno Rantanen innostui suomenhevosista. Tähti-Taimi on osoitus, että parhaimmillaan suomenhevonen toimii molemmissa lajeissa. Tähti-Taimella on palkintokaapissaan muun muassa kaksi suomenhevosten koulumestaruutta ja yksi estemestaruus sekä useita sijoituksia kyseisissä lajeissa. Kun Tähti-Taimea alettiin tarjota jalostukseen, riitti sille tammoja useiden vuosien ajan. Orin tammat tiinehtyivät hyvin ja se periytti jälkeläisilleen suorituskyvyn ja värin lisäksi myös miellyttämisenhaluista ja fiksua luonnettaan. Tähti-Taimi lopetettiin 25-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi.

IE. Kovanonnetar syntyi Pentti Kososen ravitallille Jämsään. Nimensä tamma sai sen ensimmäisten elinpäiviensä epäonnesta, sillä sen emä varsoi tammavarsan vahingossa alaspäin viettävälle penkereelle, josta vastasyntynyt varsa luisui alla virtaavaan matalaan ojaan. Muutenkaan kolea juhannussää ei ollut ihanteellinen vastasyntyneelle varsalle, mutta viileässä vedessä varsa oli välittömässä vaarassa. Kovanonnettaren emä Kaliiperiina ravasi hädissään edestakaisin piennarta ja hirnui lohduttomasti ulottumattomissa olevalle varsalleen. Pentti huomasi talonsa ikkunasta levottomien hevosten liikkumisen laitumella ja löysi ojassa makaavan varsan. Pentti kantoi varsan ojasta ylös ja soitti vaimolleen, joka toi vilttejä ja täkkejä laitumelle. Tamma ja varsa siirrettiin seuraaviksi päiviksi tallin lämpöön ja varsaa tarkkailtiin säännöllisesti. Kovanonnetar toipui hyvin pientä nuhaa lukuunottamatta ja siitä kasvoi kaunis liinaharjainen tamma. Valitettavasti tamman juoksu ei kulkenut, sillä se oli liian verkkainen ja tyyni ravihevoseksi. 6-vuotiaana Kovanonnetar myytiin ja sen osti harrasteratsastaja Laura Kailo Jyväskylästä. Kovanonnetar ratsutettiin ja harrasteratsuna vaaleanpunarautias piirtopäinen tamma olikin erinomainen ja omistajalleen varsin rakas. Kovanonnetar eli elämänsä onnellisena pihatossa ja sillä maastoiltiin paljon. 14-vuotiaana Kovanonnetar loukkasi etusensa estetunnilla ja ei toipunut enää entiselleen. Kovanonnetar päätettiin astuttaa ja tuloksena olikin upea Kosmonautti. Valitettavasti Kosmonautin lahjojen paljastuessa parin vuoden päästä, oli Kovanonnetar jo lähes 18-vuotias eikä sen tiinehtyminen enää onnistunut useista yrityksistä huolimatta. Kovaonnetar sai toimia elämänsä viimeiset vuodet oloneuvoksena ja seurahevosena Laura Kailon muille hevosille ja se lopetettiin vasta 31-vuotiaana äkillisen lannehalvauksen vuoksi.

E. Hälläväliä oli kaunis punaruunikko tamma, jolla ei ollut yhtä ainutta valkoista merkkiä missään. Erisukuisen tamman kasvatti Hannele Iivanainen, joka oli kasvatuksessaan keskittynyt juuri erisukuisten suomenhevosten kasvattamiseen. Lisäksi Hannelea kiehtoivat suomenhevosen erikoisvärit. Hannele tunnettiin Halivan Ratsastuskoulun omistajana, sillä nainen piti ratsastuskoulua miltein 30 vuotta. Hannele on kertonut Hälläväliän olleen yksi naisen elämän hevosista, sillä se oli yksi tallin ensimmäisistä kasvateista ja myöhemmin kantaemä monille hienoille suomenhevoslinjoille. Hälläväliä ei koskaan kilpaillut eikä juuri poistunut kotitalliltaan, mutta se ei rauhaa ja rutiineja rakastavalle hevoselle ollut mikään ongelma. Tamma astutettiin heti nelivuotiaana ja elämänsä aikana se varsoi peräti kahdeksan varsaa, joka on tammalle aikamoinen luku. Emätammana Hälläväliä oli erinomainen, se hoivasi omien varsojensa lisäksi myös muiden tammojen varsoja. Suurisydäminen Hälläväliä toimi myös lasten talutustunneilla satunnaisesti, sillä tämän varmempaa ja rauhallisempaa hevosta ei koko ratsastuskoulussa ollut. Viimeisimmän tiineyden loppupuolella Hälläväliä alkoi ähkyilemään ja tamman kunto huononi nopeasti. Varsominen oli rankka, mutta molemmat selvisivät. Hälläväliä ei kuitenkaan koskaan toipunut ja ikäkin alkoi sillä painaa. Mahalaukusta löydettiin suuri kasvain, joka osaltaan vaikutti tamman ähkyilyyn. Raskain sydämin Hannele teki päätöksen lopettaa Hälläväliä, ennen kuin se joutuisi kärsimään kivuista ja toistuvista ähkyistä.

EI. Kaikista Kamalin sai ristimänimekseen varsin surkuhupaisan nimen. Sen kasvattaja Turo Kivi tunnettiin yhtenä Suomen suurimmista hevoskasvattajista, vaikkakin miehen toimintaa arvosteltiin rahanahneena ja päämäärättömänä. Joka vuosi Turon tallille syntyi kymmeniä uusia varsoja, jotka elivät isoissa varsapihatoissa oman onnensa nojassa ja niitä käsiteltiin melko vähän. Sinä vuonna, kun Kaikista Kamalin syntyi, Turo nojaili laitumen aitaan ja katseli kesäisiä varsoja miettien niille nimiä. Ruipelo ja isopäinen, vänkyräjalkainen tummanpunaruunikko ori toljotti Turoa takaisin ja Turo totesi tupakka huulessaan, että tuo on kyllä Kaikista Kamalin. Uuden kodin Kaikista Kamalin sai, kun kolmevuotiaana sen osti Hannele Iivanainen, joka oli ihastunut paitsi orin väriin myös sen harvinaiseen sukuun. Hannele sai tehdä pitkän työn, jotta se sai aran ja ihmisiin tottumattoman orin koulutettua, mutta lopputulos oli hyvä. Säännöllisen treenin ja hyvän ruokinnan ansiosta Kaikista Kamalin alkoi saada myös lihaksia eikä se ollut ollenkaan niin rujon näköinen kuin varsavuosinaan. Kaikista Kamalin jäi luonteensa puolesta hieman varautuneeksi ja säikyksi, minkä vuoksi se ei kisakentillä yltänyt aivan tasolleen ja sen kisaura päätettiin unohtaa parin vuoden yrittämisen jälkeen. Ori oli tyytyväisempi kotiympäristössä, jossa se sai vahtia omaa tammalaumaansa ja liikkua stressivapaasti vuokraajansa ratsastamana. Kaikista Kamalin menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen, jonka arveltiin olevan sydänkohtaus, vain 14-vuotiaana, mutta se ehti kuitenkin astua useamman vuoden ajan Hannele Iivanaisen tammoja.

EE. Helmiharha oli pieni, lähes pienhevoskokoinen punarautias tamma, jonka Hannele Iivanainen osti sen suvun perusteella. Helmiharha nimittäin oli syntynyt Ivalossa, lähes täysin eristyksissä valtavirran muotioreista. Sen suku pohjautui pitkälti työhevosiin eikä se itse ollut kilpakenttiä nähnytkään. Monet puristelivat päätään kuullessaan, että Hannele aikoi ajaa yli 2000 kilometriä maalaishevosen perässä, mutta itsepäinen nainen halusi täysin harvinaissukuisen suomenhevosen talliinsa. Helmiharha oli vaatimattoman näköinen ja melkoisen vanttera, mutta rakenne sillä oli kohdillaan. Se kantakirjattiin työhevoslinjalle II-palkinnolla ja se sai kiitosta erityisesti jalka-asennoistaan. Liikkeet Helmiharhalla olivat matalat, minkä vuoksi se oli suosittu tuntihevonen, koska sen selässä oli niin helppo istua. Luonteeltaan Helmiharha oli tasainen ja laiskahko, eikä se hermostunut yhtään mistään. Helmiharha varsoi neljä varsaa, mutta viimeisessä varsomisessa sen kohtu vaurioitui niin, ettei sitä voitu enää astuttaa. Helmiharha jatkoi tuntiratsuna ja jäi eläkkeelle vasta 21-vuotiaana. Vihreille laitumille Helmiharha laukkasi vain vuosi eläköitymisen jälkeen hiekkaähkyn vuoksi.

- Jälkeläiset

- Kilpailukalenteri

- Näyttelyt

- Päiväkirja

00. kuuta 2019: Merkinnän otsikko
Praesent blandit dolor. In vel mi sit amet augue congue elementum. Morbi in ipsum sit amet pede facilisis laoreet. Donec lacus nunc, viverra nec, blandit vel, egestas et, augue. Vestibulum tincidunt malesuada tellus. Ut ultrices ultrices enim. Curabitur sit amet mauris. Morbi in dui quis est pulvinar ullamcorper. Nulla facilisi. Integer lacinia sollicitudin massa. Cras metus. Sed aliquet risus a tortor. Integer id quam.

00. kuuta 2019: Merkinnän otsikko
Morbi mi. Quisque nisl felis, venenatis tristique, dignissim in, ultrices sit amet, augue. Proin sodales libero eget ante. Nulla quam. Aenean laoreet. Vestibulum nisi lectus, commodo ac, facilisis ac, ultricies eu, pede. Ut orci risus, accumsan porttitor, cursus quis, aliquet eget, justo. Sed pretium blandit orci. Integer id quam. Ut eu diam at pede suscipit sodales. Aenean lectus elit, fermentum non, convallis id, sagittis at, neque. Nullam mauris orci, aliquet et, iaculis et, viverra vitae, ligula. Morbi mi. Nulla ut felis in purus aliquam imperdiet. Maecenas aliquet mollis lectus. Vivamus consectetuer risus et tortor.