- Sukuselvitys

- Jälkeläiset

- Ominaisuuspisteet

- Päiväkirja

16. joulukuuta 2017: Kasvattajan estevalmennus
Lauantain estevalmennuksiin ei ollut edellisen päivän kouluvalmennuksen tapaan suurta tunkua, vaan matalamman estekorkeuden ryhmässä oli yksi osallistuja ja korkeammassa kaksi osallistujaa. Valmentajana pääsin paneutumaan paremmin ratsastajien että hevosten mahdollisiin virheisiin, myös niihin pienempiinkin.

Lumiselle kentälle oli rakennettu verryttelyesteiksi neljän kavaljetin sarja pitkällä sivulla ja lävistäjälle matama ristikko. Valmennukset aloitettiin ratsastamalla hevoset ensiksi rennoksi ja avuille ravissa sekä laukassa. Ratsastajien tuli huolehtia selkeistä ja napakoista avuista, joihin hevoset reagoivat. Kun hevoset oli saatu sileällä ratsastettua avuille monien voltti- ja taivutusharjoitusten jälkeen ratsastajat saivat siirtyä ravamaan kavaljettien ylitse. Kavaljettien alkaessa sujumaan verryttelyyn lisättiin laukka ristikko. Valmentaja kiinnitti heti alussa huomiota hyvään rytmiin ja esteiden keskelle ratsastamiseen. Hevosten verryttyä kentälle kohosi kolmen esteen sarja, jossa harjoiteltaisiin hevosten kääntyvyyttä. Ensimmäinen este sijoitettiin vinosti lyhyen sivun alkuun, niin kuin ratsastaja olisi lähtenyt tekemään volttia. Seuraava este oli pitkän sivun loppupuolella ja kolmas este lävistäjällä vastakkaisella pitkällä sivulla. Aluksi tehtävää hypättiin niin, että ratsukko hyppäsi ensimmäisenä ns. voltilta lähtevän esteen, josta hän jatkoi pitkälle sivulle ja siitä lävistäjälle ja siitä takaisin uralle, jolloin suunta vaihtuu. Valmentaja halusi ensimmäisillä kerroilla nähdä, miten ratsastaja sai itsenäisesti tehtyä helpotetun esteradan, ja kun hän oli näkemäänsä tyytyväinen, vaikeutettiin tehtävää, jolloin päästiin päivän pääteemaan kääntyvyys harjoituksiin.

Tehtävän vaikeutus tarkoitti ensimmäisen hypyn vaihtamista niin, että estettä lähestyttiin vastakkaiselta suunnalta, pitkältä sivulta kohden ja esteen jälkeen tehtiin täyskaarto takaisin uralle ja sillä olevalle pitkälle sivulle, jolloin tuli heti laukan vaihtoharjoituksia. Muuten kaksi viimeistä estettä hypättiin samalla tavalla. Valmentaja ei hyväksynyt liian reunaan menneitä hyppyjä, vaan ratsastajan tuli huolehtia että hypyt osuivat aina keskelle estettä. Laukan tuli pysyä ratsastajan hallinnassa ja säädettävissä. Loppuverryttelyksi ratsastajat saivat mennä alkutunnin neljää kavaljettia ja tehden muuten kentällä mahdollisimman paljon kääntyvyys harjoituksia.

Taistoa ei häirinnyt vaikka se oli valmennuksen ainoa hevonen, taisi nuori ori muistaa viettäneensä samassa ympäristössä ensimmäisen kesänsä, joten eihän paikka sille ihan uusi ollut. Sinua taisi ratsastajana ensiksi hieman jännittää, että pääsitte vai pitäisikö sanoa jouduitte yksilövalmennukseen. Se näkyi ensiksi hieman haparoivina apuina ja pienenä hermoiluna, jota ei parantanut Taiston painaminen raskaasti kädelle alkuverryttelyssä. Pyysinkin sinua tekemään ensiksi käynti-seis-käynti siirtymiä, jotta saisimme Taiston nostamaan hieman niskaansa ja lähtemään työstämään kroppaansa paremmin. Jos Taisto pysäyksessä painoi vielä kädelle, saitte peruuttaa yhden askeleen. Huomautin sinua aluksi useampaan kertaa, että muista myödätä peruutuksen jälkeen heti. Tehtävää jatkettiin ravissa, jonka jälkeen saitte luvan siirtyä tekemään taivutusharjoituksia ravissa sekä laukassa, ja näiden jälkeen siirryttiin kavaljeteille.

Kavaljetit menivät teidän osaltanne todella hyvin ja sait pidettyä Taiston hyvässä rytmissä sekä linjassa. Alkutunnin kädelle painamisesta ei ollut tietoakaan, vaan etenitte hyvässä ryhdissä. Ristikolla Taisto meinasi hieman innostua, joten teimme aluksi niin, että jatkoitte kavaljettien jälkeen ravissa ja ristikon hypättyä teidän tuli pysähtyä mahdollisimman pian. Tämä harjoitus rauhoitti Taiston taas kuuntelemaan apujasi ja pääsimme muutaman toiston jälkeen lisäämään taas laukan askellajiksi.

Kääntyvyys harjoituksissa teidän vahvuudeksi nousi erinomainen laukkakapasiteetti ja hyvä eteenpäinpyrkimys. Aluksi teillä meni hypyt aina jompaankumpaan esteen sivuun, sillä teidän tiet lähtivät hieman liian aikaisin tai myöhään linjaukseen. Korjasimme muutamalla maa-apupuomilla, jotten lähtisi ennakoimaan tai ratsastamaan liian myöhää kääntymistä. Itse hyppytekniikassa ei ollut Taiston kohdalla moittimista. Sinä jäit ratsastajana aluksi hieman jälkeen johtuen juuri noista hieman pieleen menneistä lähestymisistä. Lähestymisien mennessä hyvin itseluottamuksesi kasvoi ratsastajana ja pääsit hyvin mukaan hyppyihin, vaikka estekorkeus pysyikin tänään alle 70cm korkeudessa. Teistä jäi päällimmäisenä mieleen nöyrä asenne ja rehellinen työnteko.

30. toukokuuta 2019: Eeva ratsastamassa ilman satulaa
Harjasin Taistoa karsinassa ja mietiskelin, että mitä tänään tehtäisiin. Mielessäni pyöri itsellenikin hieman haastavammat tehtävät, mutta niitä varten tarvitsisin varmaan opettajan. Melkein jo lähdin maastoon, mutta kantaessani Taiston satulaa, joka tuntui tänään erityisen raskaalta, mieleeni juolahti todella hyvä ajatus. Tai no, kohta se nähtäisiin. Talutin kentälle hevosen, jolla ei ollut satulaa selässä. Yritin hypätä hevosen selkään omin avuin, mutta eihän siitä mitään tullut. Päädyin maha vasten Taiston kylkeä ja liu’uin siitä alas. Yritin uudestaan, nappasin Taiston harjasta kiinni ja heilautin näppärästi jalkasi hevosen selän yli. Eihän se nyt niin vaikeaa ollut. Olisi ollut noloa, jos en olisi päässyt selkään. Lähdin kävelemään uraa pitkin ohjat pitkinä. Aloitin piakkoin ravailemaan ympäri kenttää tehden isoja ympyröitä ja kaaria vähän joka suuntaan. Taisto taipui mukavasti ja tuntui aika hyvältä. Jostain mieleni sopukoista keksin tehdä kahdeksikkoa. Tein sitä kaikissa askellajeissa vaihtaen taivutusta suunnan mukaan sekä niin, että se oli kokoajan oikealla tai vasemmalla. Tein samaa myös laukassa. Samalla saimmekin mukavat laukanvaihtotreenit aikaiseksi. Ratsastuksesta jäi hyvä mieli, vaikken tänään mitään suuria tuloksia ollutkaan tavoitellut.

16. kesäkuuta 2019: Assin kouluvalmennus
Kesälomaillessa on aina hyvä palata hetkeksi työn pariin, jonka jälkeen lomailu taas maistuu kahta paremmin. Kun Elina kyselikin, josko minulla olisi ollut aikaa valmentaa häntä kahden ratsun kanssa, vastasin empimättä kyllä. Keskellä kesäkuuta kurvailikin Syrjän ratsutallille, jossa Elina jo lämmitteli rautiaan liinakkonsa Taiston kanssa. Siirryimme heti päivän tehtävään, eli kokoamisiin ja koottuihin askellajeihin.
"Taisto on selkeästi nyt vähän jännittynyt, huomaat varmaan, ettei sen niska anna periksi, vaan nykii ohjasotettasi vastaan?" kysyin, kun ratsukko alkoi suorittamaan lyhyillä sivuilla pyytämääni koottua pätkää ravissa. Taisto selkeästi yritti miellyttää ratsastajaansa, mutta nyt menossa oli vielä jännittyneisyyttä mukana.
"Käytä rohkeasti pohjetta, vaikka mennäänkin kootusti. Ajattele, että olet ratsun ympärillä ja tuet liikettä ylöspäin. Tämä vaatii niitä vatsalihaksia paljon enemmän kuin lisätyt liikkeet", neuvoin. Elina selkeästi kiristi keskikroppaansa samalla kun rohkaisi ratsuaan pohkeella, minkä jälkeen muutos näkyi todella selkeästi.
"Juuri noin, nyt Taistokin rentoutuu, kun se ei jää yksin. Hyvä! Jatketaan sama laukassa, mutta pelkän suoran sijaan tee lyhyeltä sivulta voltti kootussa laukassa", ohjasin seuraavaksi. Ensimmäinen voltti ei aivan onnistunut, kun Elina unohti ulkoapunsa keskittyessään koottuun liikkeeseen, mutta vähitellen saimme myös saman fiiliksen laukkatyöskentelyyn kuin ravissa olimme löytäneet.
"Hienoa, nythän Taisto liikkuu niin hienosti ylämäkeen, että tunnet varmasti sen selässä itsekin. Ulkopuolelta näyttää ainakin upealta! Ota loppuun vielä eteen-alas ravissa niin voimme lopetella", kehuin.