- Sukuselvitys

- Jälkeläiset

- Kilpailukalenteri

- Päiväkirja

2. heinäkuuta 2021: Estevalmennus (kirjoittanut Sorel)
Kentällä minua odotti kaunis liinakko tamma, joka ei olisi malttanut seistä paikoillaan. Olinko minä liian hidas saapuja, ovatko he odottaneet jo ikuisuuden vai oliko hevonen muuten vain malttamaton? Pahoittelin myöhästymistäni ja nousin satulaan. Käynti oli aktiivista ja hyvä tempoista, laiskuus tai muu vastaava oli vieras käsite tälle ratsulle. Taivuttelin hevosta, tehtiin voltteja ja muutamia pysähdyksiä. Halusin hevosen hyvin kuulolle ja herkkä tuntuma olikin. Ravissa vauhtia meinasi olla turhankin paljon ja hieman joutui roikkumaan käsijarruna. Vielä muutama laukka ympyrä ja kontakti harjoitus, niin olisimme valmiita kokeilemaan esterataa. Kentälle oli tehty viiden esteen rata jo valmiiksi ja olin luvannut tänään liikuttaa Sottan.

Ensimmäisenä esteenä oli perus okseri noin 80cm. Esteelle lähestyessä hevonen innostui selkeästi ja esteelle imu oli kova, mikä on toki hyvä asia mutta aika paljon joutui ottamaan kiinni, että askeleet menisivät hyvin. Seuraavalla kerralla olin jo valppaampi ja valmistelin lähestymisen hieman paremmin, joka meni nyt hyvin. Okserin jälkeen oli pysty sarja, minkä välissä olisi kolme laukka-askelta. Ensin ylitimme okserin ihan hyvin mutta into oli kova ja jouduin kohtalaisen kovaa napata kiinni, että esteelle lähestyminen menisi hyvin. Voimaa ja tahtoa suorittaa tällä hevosella oli paljonkin! Radan loppuun oli laitettu kaksois sarja metrin korkeudelle ja siellä tamma sai jo tehdä töitä, jolloin kouhotus jäi paremmin pois ja hevonen keskittyi paremmin. Suoritimme loppuun vielä kaksi kertaa koko radan ja joka hypyn jälkeen tamma oli parempi. Mahtava esteratsu ja miellyttävä ratsastettava, toki intoa löytyy ja ratsastajalta vaaditaan paljon ennakointia, jotta lähestymiset sujuisivat hyvin.

1. marraskuuta 2021: Maastoestetreeniä (kirjoittanut Erika VRL-09562)
Elina on ollut aivan huippu opettaja minulle ja tänään lähdimmekin kahdestaan maastoesteille. Sain ratsukseni Sotta-tamman, jolla olen mennyt jo itsenäisesti saaden siihen melko hyvän tuntuman kesän aikana. Sotta on melko kuuma tamma, kun sille päälle ja vireystasolle virittelee, mutta Elinan kehujen mukaan tallin luotettavin maastoesteillä. Saan kunnian suorittaa myös yhden näytöistäni Sotalla. Suuntasimme niitylle, jossa on banketteja ja muita helppoja tehtäviä. Sotta keksi parit tienylitysloikat ja sainpahan harjoittaa omaa tasapainoanikin. Niityllä otin ohjat tuntumalle ja aloin työskennellä tamman kanssa kevyessä ravissa. Tein lyhyitä kokoamisia perusistunnassa, jotta sain tamman paremmin kulkemaan ylämäkeen. Niin ihanan yritteliäs suokkineito on aina valmiina tekemään töitä, joten jouduin toppuuttelemaan itseäni. Eteneminen tamman kanssa on nopeaa, mutta jotta saisin parhaan tuloksen verryttelystä, on siihen kyllä käytettävä myös aikaa. Isossa laukassa verryttely oli Sotan mieleen niin paljon, että se tarjosi kunnon köyryloikkia. Pienet tukit olivat hyviä verryttelyesteitä, mutta jo pienillä tukeilla tunsin, kuinka jännittynyt olin itse. Tunnin aikana hyppäsimme paljon ja olen varma, että Sotta aisti jännitykseni, nimittäin kun aloimme hyppäämään, kaikki turhat loikat jäivät pois. Suoritusten tasaantuessa ja harjoitusten kertaamisen myötä aloin itsekin hahmottamaan omaa tekemistäni. Sotta hyppäsi niin varmasti ja pehmeästi, että minun oli helppo olla mukana. Tallissa tamma sai ansaitsemansa hoidon ja siirryimme Elinan kanssa käsittelemään teoriaosuutta. Ennen kuin saan suorittaa näyttöjä, on minun tehtävä yksi esitelmä, jossa kerron kehityskaaresta ja todistettava kilpailusääntöjen osaamiseni.

15. marraskuuta 2021: Koulunäytöt kunnialla läpi (kirjoittanut Erika VRL-09562)
Viimeinen näyttö, jonka suoritin oli kaikkein kuumottavin näyttö eli maastoestenäyttö. Komitea, joka oli paikalla, arvioi kolme näyttöä putkeen, joten itselleni se oli melkoinen urheilusuoritus. Suoritin Sotalla kouluosuuden ensimmäisenä ja nyt se on hoitajien kanssa käynyt kävelemässä ja sille on vaihdettu varusteet. Sotta oli kouluradalla niin hyvä, vaikka en paljoa ehtinyt verrytellä, sillä tarkoitus oli suorittaa kuin kilpailuissa ja noin 15 minuutin verryttelyllä saada ratsu parhaaseen vireeseen. Koska hevosta sai taluttaa alle, niin Sotta oli sopivan lämmin ja suoritti niin hienosti maneesissa kouluradan. Olimme maneesissa, sillä ratsastaminen maneesissa oli hevosellekin helpompi lämpötilan osalta näin syyskylmillä.

Suoritimme kentällä perusverryttelyn ennen kuin siirryimme esteniitylle. Sotan kanssa ei tehty kuin 10 minuuttia kentällä töitä, ettei se virity liikaa rataeste fiilikseen. Siirtyessämme niityn suuntaan yksi arvioijista hyppäsi Elinan kyytiin mönkijällä. Muut siirtyivät itsenäisesti niitylle, mutta me kävimme ottamassa pari mäkilaukkaa. Kyydissä ollut arvioija oli master opettaja eli koulun edustaja. Paikalla olevat muut henkilöt olivat tuomareita ja Elina edusti työnantajaa. Sotta esitti parit levadet mäen alla, mutta muuten se oli hyvin tasainen mutta innostunut ratsastaa. Annoin tammalle vapaata ohjaa kun kävelimme kohti niittyä. Niityllä suoritimme annetut tehtävät. Varsinaista rataa emme alkaneet tekemään, vaan tehtävät olivat radan pätkiä, joissa arvioitiin minun istuntani, apujen käyttöa, vaikutusta hevoseen ja myös kestävyyttä. Teknisesti suorituksissamme ei ollut mitään ongelmaa, mutta käytännön tasolla tein itse muutaman mittavan virheen. Loppupalautteessa sain palautetta parista lähestymisvirheestä, mutta istuntani kuitenkin oli riittävän hyvä korottamaan arvosanaani Sain 4/5 pistettä. Virheeni olivat sen verran isoja, että olisin saanut 3 ilman hyvää istuntaa, joten Elinalle kaikki kiitos siitä ja myös Sotalle että esitti myös hankalia liikkeitä tuomariston edessä. Istunta ei pahemmin heittele vaikka mitä tapahtuisi.